Matti Esko

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Matti Eskonniemi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Esko
Matti Esko 26. marraskuuta 2013.
Matti Esko 26. marraskuuta 2013.
Henkilötiedot
Koko nimi Matti Eskonniemi
Syntynyt5. marraskuuta 1947 (ikä 77)
Oulu
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Matti EskoView and modify data on Wikidata
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1969–
Tyylilajit iskelmä, kantri
Soittimet laulu, saksofoni, huilu, klarinetti
Yhtyeet Polar Big Band
Aiheesta muualla
mattiesko.com

Matti Esko (oikealta nimeltään Matti Eskonniemi, s. 5. marraskuuta 1947 Oulu) on järvenpääläinen iskelmälaulaja.

Hänen 1960-luvulla alkaneen uransa tunnetuimmat kappaleet ovat ”Rekkamies”, "Tietää saat viimeinkin", "Hyvää huomenta Suomi", ”Jennie, Jennie”, ”Lämmin, hellä, pehmoinen”, ”Viisi pitkää yötä”, ”Vapaa kuin taivaan tuuli” , ”Oman elämäni cowboy”, "Rinnassa varkaan" ja "Karavaani kulkee ja koirat haukkuu".

Uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Eskon kipinä musiikkiin syttyi, kun isä osti vuonna 1960 pojalleen joululahjaksi nokkahuilun. Kiinnostus musiikkiin säilyi ja Matti suuntasi Oulun musiikkiopistoon, jossa opiskeli kuusi vuotta. Musiikin lisäksi Matti kouluttautui käsinlatojaksi ja työskenteli oululaisessa kirjapainossa, lähinnä ansaitakseen rahaa tenorisaksofonin ostoon.[1] Varsinainen muusikon ura alkoi keikkamuusikkona. Matti soitti saksofonia ja klarinettia, ja ensimmäisen yhtyeensä hän perusti vuonna 1963. Ensimmäinen keikka oli saman vuoden vappuna Oulussa.[1][2]. Vuonna 1969 ura lähti nousuun, kun säveltäjämestari Toivo Kärki etsi uusia laulajakykyjä ja kelpuutti Matti Eskon laulamaan Tähtijahti -69 -kokoelmalevylle. Kaksi ensimmäistä levytystä olivat kyseisellä levyllä julkaistut käännöskappaleet ”Koskaan et muuttua saa” ja ”Mä luulen vain”.[1] Heti seuraavana vuonna ilmestyi Matti Eskon esikoislevy Pohjatuuli. Hänen iskelmänsä ”Tietää saat viimeinkin” sijoittui kolmanneksi Syksyn sävel -kilpailussa. Tämän ensihitin ja sitä seuranneen menestyksen myötä hän aloitti ammattimuusikon uransa Matti Eskona.

Keikkakausi 1970-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Esko soitti 1970-luvun alussa monta vuotta Polar Big Bandissä jossa oli myös soittajana Jamppa Tuominen.[3] Sooloartistina Matti Eskon suosio oli 1970-luvulla tasaisen varmaa, vaikka hänen levyiltään ei löytynytkään varsinaisia listahittejä. Matti Eskon 70-luvun tuotannosta löytyy kuitenkin kappaleita joista on tullut iskelmämusiikin ikivihreitä kappaleita. Näitä kappaleita ovat esimerkiksi ”Jennie Jennie” ja Syksyn Säveleen vuonna 1977 osallistunut ”Trasselijussin Salsa”.[4]

Nousu hittilistoille 1980-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1981 Matti Esko versioi Kenny Rogersin kappaleen ”Lady”. Suomeksi tuo kappale tunnetaan nimellä ”Yksin” ja siitä muodostui yksi Matti Eskon hiteistä. Vuonna 1986 Matti Esko levytti uransa tunnetuimman kappaleen ”Rekkamies”, joka tehtiin alun perin Elovena-mainoksen musiikiksi[5]. Kappaleesta tuli seuraavan albumin nimikkoraita, ja levy myi timanttia. Kappaleen suosion myötä Matti Esko on esittänyt hittinsä jokaisella keikallaan.

1990- ja 2000-luvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun lopulla Matti Esko kärsi sydänvaivoista ja masennuksesta. Kaikki alkoi, kun Matti Esko pyörtyi ennen keikkaa ja kaikki laulujen sanat olivat kadonneet mielestä. Matti Eskon mukaan kyseessä oli loppuunpalaminen, jota seurasi salakavala masennus. Toipuminen vei muutaman vuoden ja keikkailuun tuli tauko.

Matti Eskon syksyt ja joulut kuluivat vuosina 2000–2002 Rovaniemen teatterissa joulupukin roolissa, Jukka Virtasen kirjoittamassa näytelmässä Pukin Punainen. Vuonna 2002 Matti Esko julkaisi singlen Pyörät pyörimään ja oli ehdolla Iskelmä-Finlandia -palkinnon saajaksi. Vuoden 2003 levyn Viisi pitkää yötä, nimikappaleesta muodostui radiohitti. Matti Eskon ammattitaito arvostetaan korkealle kollegoiden parissa ja esimerkiksi Jukka Virtanen ja Esa Nieminen ovat todenneet Matti Eskon olevan Kari Tapion ohella paras tulkitsija suomalaisista mieslaulajista[6]. Vuonna 2006 Matti Esko julkaisi albumin Sun lähelläsi. Vuosi oli menestyksekäs, sillä albumin single Vapaa kuin taivaan tuuli ja loppuvuodesta julkaistu tulevan kokoelmalevyn single Ei tuumaakaan löysää (joka soi myös Timo Koivusalon elokuvassa Kalteva torni) nousivat molemmat Radio Suomen vuoden soitetuimpien laulujen joukkoon.[7]

Matti Eskon 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin 24. tammikuuta 2007 Kaikkien aikojen parhaat - 40 toivotuinta -kokoelma. Matti Esko juhlisti vuotta myös juhlakonsertein, huipentumana kotikaupungin Järvenpää-talon konsertti taiteilijan syntymäpäivänä syksyllä. Uusi musiikki soi tiuhaan myös radiossa; viikolla 12.11.2007 – 18.11.2007 Matti Eskon uusi single Sinä ole rakas nousi Radio Suomen soitetuimmaksi kappaleeksi.[8] Radiosoitto jatkui hyvänä myös seuraavana vuonna ja viikolla 18.2.2008 - 24.2.2008 Matti Eskon uusi versio Rekkamies 2008 nousi Radio Suomen soitetuimmaksi kappaleeksi. Vuoden 2008 alussa julkaistu albumi Tavallinen sankari valittiin helmikuussa Kuukauden Levyksi.[9] Vuosi päättyi menestyksekkäästi, kun Matti Esko palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla pitkästä urastaan. Vuonna 2011 Matti Esko juhlisti 40 vuotta kestänyttä uraansa julkaisemalla tammikuussa Halleluja albumin, joka valittiin radiokanavien äänestyksessä Kuukauden Levyksi.[10] Albumilta löytyy myös Matti Eskon ja Esa Elorannan laulama kappale Oman elämäni cowboy meni Radio Suomen soitetuimpien laulujen kakkospaikalle viikolla 24.1. – 30.1.2011.[11] Kappale oli lopulta Radio-Suomen kuudenneksi soitetuin kappale vuonna 2011.[12]

Matti Esko on nimetty Vihreät Niityt -iskelmäviikon pysyväksi Iskelmäikoniksi.

Vuonna 2015 julkaistu albumi Järvenpää-Pasila toi Matti Eskolle ensimmäisen Emma-ehdokkuuden.[13] Vuonna 2017 julkaistiin albumi nimeltä Järvenpää-Kauriala: Omia polkujaan, josta Matti Esko sai Emma-palkinnon seuraavana vuonna.[14]

Matti Eskolle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2017[15].

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Esko meni naimisiin Pirjo Eskonniemen kanssa elokuussa 1970, ja heillä on kaksi tytärtä Kaisa (s. 1971) ja Anna (s. 1975). Matti Eskosta tuli isoisä vuonna 2005. Matti Esko on kärsinyt masennuksesta, viimeksi vuonna 2019, jolloin hän joutui sen vuoksi perumaan esiintymisiään. Hän on toiminut myös Mielenterveysseuran tukihenkilönä masennuksen kanssa kamppaileville. Vuonna 2001 hän sai sydäninfarktin kesken aamulenkin ja hänelle tehtiin pallolaajennus.[16]

Tunnetuimmat kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tietää saat viimeinkin (1970)
  • Jennie, Jennie (1975)
  • Lumikenttien kutsu (1976)
  • Säästä suukkosi vain (1976)
  • Trasselijussin salsa (1977)
  • Yksin (1981)
  • Lämmin hellä pehmoinen (1984)
  • Rekkamies (1986)
  • Reissumies (1991)
  • Risteysasema (1991)
  • Lämmin ja niin tuttu (1993)
  • Luokses palaan (1995)
  • Olet ainut rakkautein (2001)
  • Viisi pitkää yötä (2003)
  • Sun lähelläsi (2005)
  • Vapaa kuin taivaan tuuli (2006)
  • Ei tuumaakaan löysää (2006)
  • Sinä olet rakas (2007)
  • Nauti ja elä (2007)
  • Silloin lauloi Virran Ola (2008)
  • Oman elämäni cowboy (2010)
  • Mikä saa miehen kulkemaan (2014)
  • Rinnassa varkaan (2015)
  • Karavaani kulkee ja koirat haukkuu (2017)

Diskografiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pieni pianisti Pohjoinen (1984)
  • 22 parasta (1989)
  • Joululaulu '90 (1990) Kellot kuuluu hiljaa + Tapiolan kuoron pojat
  • Selekiällä merellä 2: vanhoja ja uusia merimieslauluja Oulusta (1990) Merelle lähtö kotisatamasta, Vanhat laulut nuo
  • Miehen tie (1991)
  • 20 suosikkia – Lämmin, hellä ja pehmoinen (1995)
  • Parhaat (1995)
  • Huvin vuoksi 2001 Huomenta Suomi! videojulkaisu (TV2 viihdeohjelmat)
  • Tähtisarja – 30 suosikkia (2006)
  • Kaikkien aikojen parhaat – 40 toivotuinta (2007)
  • Suomenhevonen 100 vuotta -juhlalevy (2007) Aaveratsut ja Kaksi vanhaa ravimiestä

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nuoruus on hetki vain / Tuuli kertoi niin (1970)
  • Tietää saat viimeinkin / Onko haavetta kaikki (1970)
  • Vuoksesi itken / Sua ehkä toiset ymmärtää (1971)
  • Mä aurinkoon jään / Uuteen maahan (1971)
  • Viimein herään / En voi olla vihainen (1971)
  • Valtaa ja voimaa / Olet kesä (1973)
  • Harhakuvia / Hei kuu (1975)
  • Jennie, Jennie / Sano hei vaan (1975)
  • San Francisco / Tulin, näin ja voitin (1977)
  • Trasselijussin salsa / Vaimon parhaan sain (1977)
  • Ruusujen tuoksu / Milloin on se ilta (1979)
  • Kultakuume / Niin vain on (1980)
  • Osa pienen pieni vain / Kompastuttiin (1980)
  • Osaton / Ilme naamariin (1981)
  • Ole mikä olet / Vanha valtatie (1982)
  • Ole mulle niin kuin oli hän / Näillä eväillä (1983)
  • Rakkaat kuvat jäävät sydämeen / Paljon on jäänyt muistoihin (1983)
  • Lämmin, hellä, pehmoinen / Missä olit silloin? (1984)
  • Annapas kultani kerrankin / Sun piti viimeisellä bussilla tulla (1984)
  • Anna anteeksi / Tahdon sinut siksi (1985)
  • Tää tanssi meidän on / Viimeinen ystävä (1986)
  • Rekkamies / Kaunis on kaipaus (1986)
  • Tanssin kanssas taas lähekkäin / Valtion rautateillä matkustan (1987)
  • Taulu / Yön tumma viesti (1987)
  • Tien kuningas / Hämärä maa (1988)
  • Rankan päivän jälkeen / Yölinjalla (1988)
  • Laulu Lapinmaalle / Särestön rauhaan (1988)
  • Näin Suomi pysyy pyörillään / Tunteiden tumma ilta (1989)
  • Sä lohdutat mua / Oli puu, kuu ja yö (1990)
  • Reissumies / Yöradio (1991)
  • Tämän tanssin saanhan AXRSCD 25* (1994) +Kaija Pohjola / mukana levyllä myös Kaija Kärkinen & Ile Kallio, Mikko Alatalo, Kikka Laitinen sekä Toni Rossi ja Sinitaivas / promo-CD
  • Luokses palaan / Miehen duuni on kestää (1995)
  • Pukinpunainen (2001) +Vilma Lankinen, Leona & Ronja Löytty, Erika Myllyniemi ja Pilke Salo (Joulun odotus, Jouluna kaikki on totta ja Pukinpunainen)
  • Olet ainut rakkautein (2001)
  • Villin pohjolan maa (2001)
  • Minä kiitän sinua siitä (2002) +Erja Uitto, mukana karaokeversio
  • Pyörät pyörimään (2002)
  • Hääpäivänä (2003) Matti Esko & Erja Uitto: Hääpäivänä, Matti Esko: Häävalssimme, mukana karaokeversiot
  • Viisi pitkää yötä (2003)
  • Sun lähelläsi (2005)
  • Vapaa kuin taivaan tuuli / Kristiina (2006)
  • Ei tuumaakaan löysää (2006) (Elokuvasta Kalteva torni)
  • Kantrikylään +Eki Jantunen ja Riitta Väisänen (2007)
  • Sinä olet rakas (2007)
  • Tavallinen sankari (2008)
  • Rekkamies 2008 (2008)
  • Silloin lauloi Virran Ola (2008)
  • Tänne vielä tahdon tulla (2008)
  • Tietää saat viimeinkin (2010)
  • Oman elämäni cowboy (2011)
  • Paras ystävä (2012)
  • Mikä saa miehen kulkemaan (2014)
  • Sisua (2015)
  • Haaveet ja muistot (2016)
  • Karavaani kulkee ja koirat haukkuu (2017)
  • Pimeää (feat. Jyrki 69) (2017)
  • Muistot miestä kuljettaa (2017)
  • En nimeäsi tiedä (feat. Anu Vahtero) (2018)
  • Älä kerro mitään (2018)
  • Karhunkaataja (2023)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 277. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  2. ↑ Pirkanmaan Sanomat 15.2.2007 Luettu 13.3.2010. [vanhentunut linkki]
  3. ↑ Veikko Tiitto - Petri Tuunainen: Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen laulajan tarina, s. 63. Minerva, 2008. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  4. ↑ Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 277–278. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  5. ↑ Forsman, Carita: Tyttäret isän matkassa. (Verkkoartikkeli) Kaleva, 31.10.2010. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.12.2013.
  6. ↑ Virtanen, Jukka: Kuvassa keskellä Jukka Virtanen. 2003.
  7. ↑ Musiikki YLE Radio Suomi - Radio Suomen soitetuimmat 2006 Luettu 19.3.2010
  8. ↑ http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/musiikki_arkisto?opendocument&pageid=Content114007A5B83
  9. ↑ Discopress - Kuukauden levyt 2008 Luettu 19.2.2010.
  10. ↑ Polarartistit-fi - Matti Eskolta Kuukauden Levy Viitattu 13.2.2011.
  11. ↑ Soitetuimmat 24.1. - 30.1. 2011 | Musiikki | YLE Radio Suomi | yle.fi Viitattu 5.2.2011.
  12. ↑ YLE.fi - Vuoden 2011 soitetuimmat Viitattu 18.12.2011.
  13. ↑ "Matti Eskon Rekkamiehen piti olla vain lyhyt mainos – rahtareiden suosikille viimein Emma-ehdokkuus!", Ilta-Sanomat, 11.3.2016. Viitattu 11.3.2016.
  14. ↑ "Heidät palkittiin Emma-gaalassa: katso koko voittajalista", Ilta-Sanomat, 3.2.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
  15. ↑ Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita, säveltäjiä ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 30.3.2017. Viitattu 6.3.2022.
  16. ↑ Rita Tainola, Iida Kantola: Iskelmätähti Matti Esko perui kaikki keikkansa – vuosia piinannut masennus palasi: takana äärimmäisen vaikeita aikoja Ilta-Sanomat. 21.8.2019. Viitattu 21.8.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Esko&oldid=22774339”