Matti Ahonen
Matti Aleksander Ahonen (27. joulukuuta 1891 Petäjävesi – 12. huhtikuuta 1964) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Ahdon Ahonen ja Matilda Sulkunen. Hänen puolisonsa oli Vieno Pulkkinen.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matti Ahonen kävi kansakoulun ja opiskeli viisi luokkaa Viipurin reaalikoulussa vuonna 1923, Kaasusuojelu-upseerikurssin hän suoritti 1924, Haminan taistelukoulussa hän opiskeli vuonna 1925, asemestarikurssin hän suoritti vuosina 1925–1926, kuormastovälineiden hoitokurssille hän osallistui vuonna 1928, aseteknikkojen täydennyskurssin hän suoritti vuonna 1930. Hän työskenteli ennen jääkäriksi ryhtymistään liikeapulaisena Jyväskylässä.[1][2]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Ahonen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 3. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Matti Ahonen saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) vänrikiksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissodassa 1. jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonaan rahastonhoitajaksi ja talouspäälliköksi. Suomen sisällissodassa hän osallistui taisteluihin Lempäälässä ja Säiniöllä, jossa hän haavoittui 24. huhtikuuta 1918, haavoittuneenakin hän kykeni suistamaan punaisten sotilasjunan kiskoilta kääntämällä vaihteen junan alla.[1][2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen sisällissodan jälkeen hän palveli Valkoisen kaartin rykmentin 1. komppaniassa 20. marraskuuta 1918 alkaen. Valkoisesta kaartista hän siirtyi nuoremmaksi upseeriksi Karjalan kaartin rykmentin 5. komppaniaan rahastonhoitajaksi, hän toimi myöhemmin samassa joukko-osastossa talouspäällikkönä.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YH:n aikana hän toimi 13. ampumatarvikekomppanian päällikkönä sekä 2. Asevarasto-osaston päällikkönä vuodet 1939–1941. Jatkosodassa hän palveli 13. aseenkorjauskomppanian päällikkönä vuodet 1941–1942, jonka jälkeen vuodet 1942–1944 Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin aseupseerina.[2]
Sotien jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan jälkeen hän sai palkkioviran huoltoupseerina Sisä-Suomen suojeluskuntapiiristä. Myöhemmin hän siirtyi Särkisalmi osakeyhtiöön kirjanpitäjäksi, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1947. Matti Aleksander Ahonen on haudattu Parikkalaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto. WSOY: Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio (toim.), Suomen vapaussota VIII, Gummerus: Jyväskylä 1927.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
         |
|