Mathilde Krzesinska
| Mathilde Krzesinska | |
|---|---|
| puol. Matylda Krzesińska, ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja |
|
 Mathilde Krzesinska |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mathilde Maria Krzesinska |
| Syntynyt | 31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872 Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjä |
| Kuollut | 7. kesäkuuta 1971 (98 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Ammatti | tanssija |
| Puoliso | Andrei Vladimirovitš Romanov (naim. 1921, k. 1956) |
| Lapset | Vladimir Romanovski-Krasinski |
| Sukulaiset | Felix Krzesiński, Jósef Krzesiński, Julia Krzesinska |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1890–1964 |
| Merkittävät roolit |
Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta Flore, Le Réveil de Flore; Mlada; Lise, La Fille mal Gardée; Prinsessa Aspicia Faaraon Tytär, Esmeralda; Nikiya, La Bayadère. |
Mathilde Maria Krzesinska (puol. Matylda Krzesińska, ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja); (31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872 Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjän keisarikunta – 7. kesäkuuta 1971 Pariisi, Ranska) oli venäläinen balettitanssija, Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta eli ensitanssijatar[1] sekä vuodesta 1926 lähtien ruhtinatar Romanovski-Krasinski.
Hän oli Venäjän kruununperijä Nikolai Aleksandrovišin läheinen ystävä[1] ja rakastajatar vuodesta 1890 lähtien ennen kuin Nikolai avioitui Hessenin prinsessa Alixin kanssa vuonna 1894.
Perhe ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mathilde Krzesinskan koko puolalainen perhe, Aleksanteri II:n kutsusta vuonna 1853 Pietariin muuttanut masurkan tanssijamestari-isä Felix Krzesiński (1823–1905), veli Jósef Krzesiński (1866–1969) ja vanhempi sisar Julia Krzesińska (1868–1942) esiintyivät Mariinski-teatterissa Pietarissa. Hänen äitinsä Julia Dominskaja oli ollut naimisissa balettitanssija Ledan kanssa ja viiden lapsen leskiäiti aviotuessaan Krzesińskin kanssa. Lapsia syntyi vielä neljä lisää, joista Mathilde oli nuorin, hemmoteltu ja "Pienokaiseksi" kutsuttu.
Krzesinska hyväksyttiin Keisarilliseen balettikouluun 8-vuotiaana vuonna 1880, jossa häntä opettivat Lev Ivanov, Pehr Christian Johansson, Jekaterina Vazem ja Enrico Cecchetti.[2] Hän valmistui vuonna 1890, suoritti loppukokeensa 17-vuotiaana tanssimalla pas de deux'n baletista La Fille Mal Gardée keisariperheen läsnäollessa, jonka jälkeen keisari Aleksanteri III:n on kerrottu sanoneen: "Olkaa baletillemme kunniaksi ja koristukseksi."[3] Hänet otettiin tanssijaksi Keisarilliseen balettiin kesäkuussa 1890.[1]
Balettiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen roolejaan uran alussa olivat muun muassa Marietta/Draginiatzan kaksoisrooli baletissa Kalkabrino vuonna 1892, Makeishaltijattaren roolin Pähkinänsärkijässä vuonna 1893, Odette-Odilen kaksoisrooli Joutsenlammessa, Paquita-baletin päärooli, Auroran rooli Prinsessa Ruususessa vuonna 1893 ja päärooli Petipan Le Réveil de Flore -baletissa, joka luotiin häntä varten vuonna 1894 sekä Columbinen roolin baletissa Harlequinade vuonna 1900. Petipa uudelleensovitti Krzesinskalle balettinsa Mlada vuonna 1896, kuningatar Nisian roolin baletissa Le Roi Candaule vuonna 1897, jumalatar Thetiksen roolin baletissa Les Aventures de Pélée vuonna 1897, Lisen roolin baletissa La Fille mal Gardée, prinsessa Aspician roolin baletissa Faaraon Tytär vuonna 1898, sekä pääroolin baletissa Esmeralda vuonna 1899 ja Nikijan roolin baletissa La Bayadère vuonna 1900.[2]
Hän esiintyi Monte Carlossa vuonna 1895 sekä Varsovassa isänsä Feliks Krzesińskin kanssa.[2]
Vuodesta 1896 lähtien hän oli Keisarillisten teattereiden prima ballerina assoluta eli ensimmäinen ensitanssijatar nähtävästi suhteittensa ansiosta, koska balettimestari Marius Petipa piti prima ballerina assoluta Pierina Legnania parempana tanssijattarena.[3] Krzesinska erosi balettiseurueesta vuonna 1904.
Huolimatta lukuisista jäähyväisesityksistään hän esiintyi aina vuoteen 1917 asti. Hän tanssi Joutsenlammen pääosan sekä pas de deux'n Prinsessa Ruususesta Sergei Djagilevin Saisons Russes kiertueella Lontoossa vuonna 1911 sekä Le Spectre de la Rosen Vastlav Nižinskin kanssa. Krzesinska tanssi Gisellen pääroolin ensimmäistä kertaa vielä vuonna 1916 ollessaan 44-vuotias.[2]
Krzesinska oli ensimmäinen venäläinen tanssijatar, joka teki 32 fouettéta, mitä pidettiin tuohon aikaan balettitekniikan äärimmäisenä taidonnäytteenä. Aikaisemmin samaan olivat pystyneet vain italialaiset ballerinat kuten Pierina Legnani.[1] Hän oli tunnettu loistavasta tekniikastaan ja draamallisista sekä näyttelijänkyvyistään.[2]
Vallankumouksen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuun vallankumouksen jälkeen Krzesinska menetti merenranta datšansa Strelnassa lähellä Pietarhovia ja kaupunkitalonsa Pietarissa Angliski prospekt 18:ssa ja joutui asumaan ystävien luona, kunnes muutti kesällä 1917 maanpakoon Kislovodskiin Kaukasukselle poikansa Vladimirin ja rakastajansa suuriruhtinas Andrei Vladimirovitšin kanssa. Myös Andrein äiti suuriruhtinatar Maria Pavlova asui samassa kaupungissa, mutta eri huvilassa. Loppuvuodesta 1919 he matkustivat junalla Mustanmeren rannikolle, Maria Pavlovna 1. luokassa ja Mathilde poikansa kanssa 3. luokassa Novorossijskiin, josta he maaliskuussa 1920 lähtivät Andrein äidin kanssa vuorolaivalla Italiaan. Sieltä he matkustivat Ranskan Rivieralle Mathilden huvilaan ja vuonna 1929 pysyvästi Pariisiin.[1] Huvila oli ollut pakko myydä vuonna 1929 Mathilden pelivelkojen vuoksi.[4]
Vuonna 1929 Krzesinska avasi Pariisissa balettikoulun, jossa hän antoi yksityistunteja. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat muun muassa Margot Fonteyn, Maurice Béjart, Alicia Markova, André Eglevsky, Tatiana Riabouchinska ja Tamara Toumanova.[5]
Krzesinska esiintyi viimeisen kerran 64-vuotiaana Lontoon Covent Gardenissa.[6] Vuonna 1960 hän julkaisi muistelmansa Souvenirs de la Krzesinska.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisari Nikolai II lahjoitti hänelle vuonna 1906 valmistuneen jugend-tyylisen yksityistalon Pietarista. Tämän rakennuksen parvekkeelta Lenin puhutteli kansaa palattuaan maanpaosta Suomen kautta vuonna 1917.[6]
Krzesinskalla oli vuodesta 1900 suhde myös kahteen muuhun Venäjän hallitsijasuvun jäseneen, Nikolai II:n serkkuihin Sergei Mihailovitšiin ja Andrei Vladimirovitšiin. Suuriruhtinas Andrein kanssa hän matkusti vuonna 1901 Venetsiaan ja Provenceen, josta suuriruhtinas osti hänelle talon Cap-d'Ailista, jolle annettin nimi Villa Alam eli hänen lempinimensä 'Mala' väärinpäin.[7][4] Hänellä oli myös suhde Premier Danseur Pierre Vladimiroviin, jonka suuriruhtinas Andrei haastoi kaksintaisteluun. Vladimirov haavoittui luodista nenäänsä ja suhde Krzesinskaan päättyi.[2]
Krzesinska avioitui Cannesissa Arkkienkeli Mihailin kirkossa tammikuussa 1921 suuriruhtinas Andrei Vladimirovitš Romanovin (1879–1956) kanssa, joka oli suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitš Romanovin ja suuriruhtinatar Maria Pavlovnan nuorin poika sekä keisari Aleksanteri II:n pojanpoika.[1] Andrei tunnusti Krzesinskan pojan ruhtinas Vladimir 'Vova' Romanovski-Krasinskin (30. kesäkuuta 1902 – 23. huhtikuuta 1974) omakseen. Syntymätodistuksessa isäksi oli merkitty Sergei Mihailovitš. Huhujen mukaan isä olisi voinut olla myös suuriruhtinas Sergei Mihailovitš, tai jopa keisari Nikolai II itse.[7] Vuonna 1925 hän kääntyi katolisesta ortodoksiksi. Vuonna 1926 Romanov-suvun päämies suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš myönsi hänelle ja puolisolle ruhtinas ja ruhtinatar Romanovski-Krasinskin titteli.
Mathilde Maria Krzesinska kuoli vuonna 1971 Pariisissa 98-vuotiaana, ja hänet on haudattu Pariisin Sainte-Geneviève-des-Bois'n ortodoksiselle hautausmaalle.
Mathilde Krzesinska elokuvataiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäläinen elokuvaohjaaja Aleksei Utšitel on ohjannut Nikolai II:n ja Mathilde Krzesinskan suhteesta elokuvan Matilda (2017), joka on herättänyt pahennusta Venäjän vanhoillisissa ortodoksipiireissä, koska Nikolai II on nykyisin ortodoksikirkon pyhimys.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Mathilde Kschessinska Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f The Marius Petipa Society - Mathilda Kschessinskaya petipasociety.com. (englanniksi)
- ↑ a b Mathilde Kschessinska timenote.info. Viitattu 8.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Миллиардер из России выставил на продажу особняк балерины Кшесинской :: Бизнес :: РБК web.archive.org. 3.9.2017. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Matilda Kschessinskaya The Marius Petipa Society. 21.7.2016. Viitattu 8.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Mathilde Kschessinska – First Russian Prima Ballerina Abssoluta. Russia Channel. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Mathilde Kschessinska. Balley Magazine. Arkistoitu 1.12.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Pöllänen, Raisa: Venäläisen kohuelokuvan ensi-illassa pidätyksiä Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 18.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mathilda Kšesinskaja - Venäjän baletin häikäisevä tähti ja "hovitanssijatar", josta myöhemmin tuli suuriruhtinas Andrein puoliso, Kuva, 26.10.1938, nro 22, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
