Mathias Bjugg
| Mathias Bjugg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mathias Jakob Bjugg |
| Syntynyt | 1750 |
| Kuollut | 1807 (56–57 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mathias Jakob Bjugg (1750−1807) oli ruotsalainen runoilija, joka toimi tullinhoitajana, ensin Ruotsissa Enköpingissä ja sitten Suomessa Porissa ja Raumalla. Runoudessaan Bjugg oli Thomas Thorildin kehnohko jäljittelijä.[1][2]
Bjugg tuli tunnetuksi laajalti, kun Stockholmsposten vitsaili hänen riimeilleen. Hän oli yksi niitä epäonnistuneita riimittelijöitä, joita parveili Thorildin ympärillä ja yritti matkia tätä. Per Atterbom on luonnehtinut "hourupäistä, mutta hourupäisyydessään jossain määrin nerokasta tullimiestä Enköpingistä" tähän tapaan: "Bjugg tavoitti, sekoittamalla luonnollista ja ylevyyteen pyrkivää, mätäpaiseen äärimmäisen muodon". Hän jatkaa, että halutessaan luoda muinaisrunoutta muistuttavaa Bjugg vaelsi helteisinä kesäpäivinä kaupungista lähitienoille Husbergetiin, riisui myssynsä, antoi auringon porottaa päälakeen ja runoili siinä Apollonin suojeluksessa. Rudbeckin "Atlantican" innoittamat Bjuggin Skaldedigt öfver Sverige ja Saga i Atland ilmestyivät 1789 ja 1792.[2]
Bjuggin puoliso oli nakkilalainen Elisabet Pihlman.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bjugg, Mathias, Tietosanakirja osa 1, palsta 1072, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ a b c Bjugg, Mattias, Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 3. palsta 534 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bertil Boëthius, Mathias Jacob Bjugg, Svenskt Biografiskt Lexikon
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
