Matei Basarab
| Matei Basarab | |
|---|---|
 |
|
| Prinssi/Voivodi | |
| Edeltäjä | Radu XI Iliaş |
| Seuraaja | Constantin I Şerban |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1580 Brâncoveni |
| Kuollut | 19. huhtikuuta 1654 (74 vuotta) Târgoviște |
| Puoliso | Elena Năsturel [1] |
Matei Basarab (rom. maˈtej basaˈrab; 1588–1654) oli Valakian voivodi vuosina 1632–1654.[2] Hän oli yksi Romanian tärkeimmistä hallitsijoista ja hänen aikakaudellaan Valakian alueen kehitys sekä Bukarestin kaupungin laajentuminen oli merkittävää.[3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basarab kuului pajarisukuun isoisänsä Vâlsan Caracalin puolelta. Basarabin isä oli Brâncovenin kuvernööri vuosina 1591–1592. Basarabin isä kuului Mihail Urhean armeijaan ja hän kuoli Şelimbărin taistelussa. Isänsä perintönä Basarab siirtyi taistelemaan Mihail Urhean joukkoihin, missä hän sai kapteenin arvon. Basarb oli naimisissa pajari Radu Năsturelin tyttären Elena Năsturelin kanssa koko aikuisikänsä.[1]
Matei Basarabin valinta voivodiksi vuonna 1632 rikkoi perimysjärjestystä, sillä hän oli vasta toisen polven pajari, eikä hänen suvussaan ollut aikaisempia prinssejä tai voivodeja. Valtakautensa aikana hän kävi jatkuvaa sotaa sekä valtataistelua Moldavian kuningasta Vasile Lupua vastaan. Toisaalta hänellä oli erittäin hyvät suhteet Transylvanian ruhtinaan György II Rákóczin kanssa, jonka avulla hän alkoi saada ylivoimaa Moldaviaa vastaan sekä lisätä autonomiaa osmanien kustannuksella.[4] Hänen aikakaudella ryhdyttiin korjaamaan Sinan Pashan lähes kokonaan tuhoamaa Bukarestin kaupunkia.[5] Lisäksi hän rakennutti 45 kirkkoa ja luostaria Valakian alueelle.
Matei Basarb kuoli 19. huhtikuuta 1654 luodista saatuun verenmyrkytykseen 74-vuotiaana (tai 73-vuotiaana). Jotkut historioitsijat uskovat, että Moldavian hallitsija György II Rákóczi oli määrännyt Matei Basarabin puolalaisen lääkärin myrkyttämään tämän sairasvuoteellaan.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korpela, Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700 -luvulle. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-772-2
- Constantin C. Giurescu: Istoria Bucureștilor. Din cele mai vechi timpuri pînă în zilele noastre. Bucharest: Pentru Literatură, 1966. (romaniaksi)
- Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ROMANIAN NOBLE FAMILIES (OCTAV-GEORGE LECCA) heresti.muzeultaranuluiroman.ro. Arkistoitu 11.9.2017. Viitattu 31.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Korpela, s. 124.
- ↑ a b Matei Basarab era să moară ucis de medicul său historia.ro. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 31.10.2013. (romaniaksi)
- ↑ Conflictul dintre Vasile Lupu și Matei Basarab. historia.ro. Arkistoitu 15.12.2016. Viitattu 31.10.2013. (romaniaksi)
- ↑ Giurescu, s. 71; Ionașcu and Zirra, s. 69; Rosetti, s. 163.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matei Basarab Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Radu XI Iliaş |
Valakian voivodi 1632−1654 |
Seuraaja: Constantin I Şerban |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
