Matalassa lämpötilassa sulavat metalliseokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Matalassa lämpötilassa sulavat metalliseokset sulavat noin 70–100 °C:en lämpötilassa. Tällaiset metalliseokset ovat usein vismuttia, lyijyä, tinaa ja kadmiumia sisältäviä eutektisia tai ei-eutektisia seoksia.[1] Näitä metalliseoksia käytetään esimerkiksi juotoksissa, sulakkeissa, sädehoidon säteilysuojissa, täyteaineena putkien taivutuksessa ja automaattisten sprinklerien venttiileissä.[2][3] Käyttö sprinklerijärjestelmissä perustuu siihen, että matalassa lämpötilassa sulava metalliventtiili sulaa tulipalon sattuessa.[3] Ensimmäistä kertaa tällaisen metalliseoksen esitteli Isaac Newton vuonna 1701.[2]
| Nimi | Keksimisvuosi | Keksijä | Vismutti
Bi % |
Lyijy
Pb % |
Tina
Sn % |
Kadmium
Cd % |
Indium
In % |
Sulamispiste
(°C) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Newtonin metalli | 1701 | Isaac Newton | 50 | 20 | 30 | 98 | ||
| Rosen metalli | 1772 | Valentin Rose | 50 | 27,1 | 22 | 95 | ||
| D’Arcet:n
metalliseos |
1775 | Jean D’Arcet | 49,2 | 27,6 | 21,2 | 95 | ||
| Onionin
metalliseos |
ennen 1888 | Onion | 50 | 30 | 20 | 92 | ||
| Woodin metalli | 1860 | Barnabas Wood | 50 | 25 | 12,5 | 12,5 | 70 | |
| Woodin metalli | 1860 Lipowitz | Lipowitz | 50 | 27 | 13 | 10 | 74 | |
| Nimetön | 1935 | French | 41 | 22,1 | 10,6 | 8,2 | 18,1 | 46,9 |
| Fieldin metalli | ei tiedossa | Simon Quellen Field | 32,5 | 16,5 | 51 | 62 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rennie, Richard,, Law, Jonathan,: A dictionary of chemistry (7th ed.). Oxford: Oxford University Press, 2016. 936373100 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio Viitattu 24.5.2019.
- ↑ a b c Jensen, William B: "The Origin of the Name "Onion’s Fusible Alloy"" (Archived Reprint) Journal of Chemical Education. 2010. Viitattu 25.5.2019.
- ↑ a b Low Melting (Fusible) Alloys belmontmetals.com. Viitattu 24.5.2019.
- ↑ Cardarelli, François: Materials handbook : a concise desktop reference, s. 311-. Cham: Springer Science & Business Media, 2018. 1043830918 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio Viitattu 24.5.2019.
- ↑ Scherer, Maik Rudolf Johann.: Double-gyroid-structured functional materials : synthesis and applications, s. 182. Cham: Springer, 2013. 852253898 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio Viitattu 5.5.2019.
- ↑ Field, Simon Quellen: Gonzo Gizmos: Projects and Devices to Channel Your Inner Geek, s. 165-166. Chicago Review Press, 2003. ISBN 1569766789