Masters of the Universe (vuoden 1987 elokuva)
| Masters of the Universe | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Gary Goddard |
| Käsikirjoittaja | David Odell |
| Perustuu | Mattelin lelusarjaan ja sarjakuvaan Masters of the Universe |
| Tuottaja |
Yoram Globus Menahem Golan Edward R. Pressman |
| Säveltäjä | Bill Conti |
| Kuvaaja | Hanania Baer |
| Leikkaaja | Anne V. Coates |
| Pääosat |
Dolph Lundgren Frank Langella Courteney Cox James Tolkan Christina Pickles Meg Foster Robert Duncan McNeill |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Golan-Globus Productions |
| Levittäjä | Cannon Films |
| Ensi-ilta |
7. elokuuta 1987 18. joulukuuta 1987 |
| Kesto | 106 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 22 miljoonaa dollaria |
| Tuotto | 17 miljoonaa dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Masters of the Universe on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen fantasia- ja toimintaelokuva, jonka ohjasi Gary Goddard. Elokuva pohjautuu yhdysvaltalaisen Mattel-yhtiön luomaan lelusarjaan ja sarjakuvaan Masters of the Universe, ja sen pääosissa esiintyvät Dolph Lundgren, Frank Langella, Courteney Cox, James Tolkan, Christina Pickles, Meg Foster ja Robert Duncan McNeill, sekä muissa rooleissa Jon Cypher, Chelsea Field ja Billy Barty. Elokuvassa kaksi teini-ikäistä nuorta, Julie Winston ja Kevin Corrigan tapaavat Eternian kuvitteelliselta planeetalta Maahan saapuneen sankari He-Manin, jonka tehtävänä on pelastaa universumi arkkivihollisensa Skeletorin pahalta suunnitelmalta.
Masters of the Universe sai Yhdysvalloissa ensi-iltansa vuoden 1987 elokuussa ja Suomessa joulukuussa. Elokuva sai kriitikoiden keskuudessa kielteisen vastaanoton ja oli taloudellinen pettymys tuottaen maailmanlaajuisesti 17 miljoonaa dollaria vastoin 22 miljoonan dollarin budjettiaan. Se on kuitenkin saavuttanut julkaisunsa jälkeen maailmanlaajuisen kulttielokuvan maineen.lähde?
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Tarina alkaa kun Skeletor (Frank Langella) voittaa sodan Harmaakallolinnassaan Eterniassa. Voittoon hän käytti kosmista avainta, jonka loi lukkoseppä Gwildor (Billy Barty). Velhotar (Christina Pickles) on joutunut Skeletorin vangiksi. Tämä alkaa imeä hänen elämänvoimaansa, jotta saisi jumalaiset voimat silloin, kun Eternian kuu loistaisi universumin suuren silmän läpi häneen. He-Man (Dolph Lundgren) ja hänen ystävänsä vapauttavat Gwildorin ja huomaavat hänen hallussaan olevan prototyypin kosmisesta avaimesta. Siksi he päättävät murtautua Pääkallolinnaan ja vapauttaa Velhottaren, mutta yrityksen esteenä ovat Skeletorin sotilaat. Gwildor avaa satunnaisen portaalin, jotta He-Man ystävineen pääsee karkuun, mutta he joutuvatkin sattumalta maapallolle.
Maapallolla ollessaan he lähtevät etsimään avainta, jonka ovat löytäneet paikalliset teini-ikäiset Julie (Courteney Cox) ja Kevin (Robert Duncan McNeill). Myös Skeletor on seurannut heitä maapallolle ja on heidän kintereillään.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Dolph Lundgren | … | He-Man |
| Frank Langella | … | Skeletor |
| Meg Foster | … | Evil-Lyn |
| Billy Barty | … | Gwildor |
| Courteney Cox | … | Julie Winston |
| Robert Duncan McNeill | … | Kevin Corrigan |
| Jon Cypher | … | Duncan/Aseenkantaja |
| Chelsea Field | … | Teela |
| James Tolkan | … | etsivä Lubic |
| Christina Pickles | … | Velhotar |
| Tony Carroll | … | Petomies |
| Pons Maar | … | Saurod |
| Anthony De Longis | … | Blade |
| Robert Towers | … | Karg |
| Barry Livingston | … | Charlie |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen moitti juonta olemattomaksi sekä maskeja ja tehosteita korkeintaan välttäviksi, mutta kehui Lundgrenin roolisuoritusta. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Jatko-osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatko-osa, nimeltään Masters of the Universe 2: Cyborg, oli suunniteltu ja käsikirjoitettu. Käsikirjoitus seurasi He-Mania, joka palasi Maahan taistelemaan Skeletoria vastaan, mutta Maa oli muuttunut postapokalyptiseksi joutomaaksi. Ammattisurffaaja Laird Hamiltonin oli alun perin tarkoitus korvata Dolph Lundgren He-Manina, ja jatko-osan käsikirjoituksesta tiedettiin vain, että He-Man olisi palannut Maahan naamioituneena pelinrakentajaksi. Vuonna 1989, Albert Pyunin oli määrä ohjata jatko-osa alhaisella 4,5 miljoonan dollarin budjetilla, samaan aikaan kuin myöhemmin keskeytetyn Hämähäkkimies-elokuvan kanssa. Hanke hylättiin, kun Cannon Group ei maksanut Matellin palkkioita. Hylätyn jatko-osan valmiita pukuja ja lavasteita hyödynnettiin sen sijaan Cyborg-scifi-elokuvassa.[2]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voitetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- International Fantasy Film
- 1988 Parhaat erikoistehosteet
Ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- International Fantasy Film
- 1988 Paras elokuva: Gary Goddard
- Razzie
- 1988 Huonoin sivuosa: Billy Barty
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salminen, Kari: ”Masters of the Universe”, Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
- ↑ Lambie, Ryan: How a He-Man sequel and a Spider-Man movie became Cyborg July 6, 2016. Den of Geek.
| He-Man |
|
|---|---|
| She-Ra |
|
| Elokuvat |
|
| Hahmoja | |
| Tapahtumapaikkoja | |
| Videopelit |
|