Massospondylus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Massospondylus
Massospondyluksen luuranko.
Massospondyluksen luuranko.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Sauropodomorpha
Osalahko: Prosauropodit Prosauropoda
Heimo: Massospondylidae
Suku: Massospondylus
Owen, 1854
Katso myös

  Massospondylus Wikispeciesissä
  Massospondylus Commonsissa

Massospondylus (”massiivinen nikama”) oli keskikokoinen kasvinsyöjäprosauropodi, joka eli 205–194 miljoonaa vuotta sitten varhaisjurakaudella. Tämän dinosauruksen fossiileja on löydetty nykyisestä Pohjois-Amerikasta sekä Etelä-Afrikasta, Lesothosta ja Zimbabwesta. Massospondylus liikkui enimmäkseen neljällä raajalla, mutta pystyi liikkumaan myös kahdella raajalla. Se kasvoi viisi metriä pitkäksi. Massospondyluksella oli pieni pää ruumiin kokoon nähden, lyhyempi ja matalampi kuin Plateosauruksella. Kaula oli pitkä, kuten prosauropodeilla yleensäkin. Massospondylus oli kevytrakenteisempi kuin Plateosauridae-heimon dinosaurukset, mutta raskasrakenteisempi kuin Anchisauridae-heimoon kuuluvat prosauropodit. Sillä oli terävät peukalonkynnet, joita se käytti ravinnon hankintaan ja puolustukseen. Peukalonkynnet tulivatkin tarpeeseen, sillä samaan aikaan Pohjois-Amerikassa eli myös teropodi Dilophosaurus.

Richard Owen nimesi tämän prosauropodin vuonna 1854 Etelä-Afrikasta löydetyistä jäännöksistä. Yli 80 osittaista Massospondyluksen luurankoa on löydetty, joten se on yksi tunnetuimmista prosauropodeista. Lisäksi munia sisältävä pesä on löydetty, jonka uskotaan kuuluneen Massospondylukselle. Munien sisältä löydettiin vanhimmat tunnetut dinosauruksen alkiot.

Massospondylus näytti selvästi kasvinsyöjältä, mutta 1981 eräs tutkija väitti, että Massospondylus ja eräät toiset prosauropodit olisivat lihansyöjiä. Massospondyluksella oli poikkeuksellisen pitkät ja vahvat etuhampaat, joissa oli lihaveitsen terää muistuttavat uurteet. Massospondyluksen ylä- ja alahampaat eivät osuneet vastakkain yhtä tarkasti kuin kasvinsyöjillä, kuten samaan aikaan eläneellä Lesothosauruksella. Tätä prosauropodia on epäilty myös kaikkiruokaiseksi. Eräs tutkijaryhmä esitti 1985, että Massospondylus pystyi syömään lehtiä yhtä hyvin kuin nykyiset leguaanit.