Mary Ann Cotton
Mary Ann Cotton syntyjään Robson, tunnettu myös nimillä Mary Ann Mowbray, Mary Ann Ward ja Mary Ann Robinson (31. lokakuuta ? 1832 Low Moorsley – 24. maaliskuuta 1873 Durham Gaol) oli englantilainen sairaanhoitaja ja täysihoitolan pitäjä. Hänen epäillään olleen Britannian tuotteliain naispuolinen sarjamurhaaja, joka ennen kiinnijäämistään surmasi 21 henkilöä. [1]
Monet Cottonin elämään liittyvät asiat, kuten syntymäpaivä, ovat huonosti dokumentoituja ja ne ovat antaneet hänen kiinnijäämisensä jälkeen paljon tilaa spekulaatioille. [1]
Elämänvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cotton työskenteli sairaanhoitajana ja pukuompelijana vuoteen 1852, kunnes hän avioitui William Mowbrayn kanssa vuonna 1852. Neljä vuotta myöhemmin perhettä kohtasi onnettomuus, kun heidän viidestä lapsestaan neljä kuoli kuumetautiin. Surun murtama Mowbray otti tuolloin itselleen kalliin henkivakuutuksen. Vuonna 1860 Mowbray kuoli samoin kuin yksi lapsista. Cotton nosti tuolloin henkivakuutusrahat yhdessä äitinsä ja yhden lapsensa kanssa. Hän solmi nyt uuden avioliiton Geroge Wardin kanssa. Vain vuotta myöhemmin myös Ward oli kuollut ja Cotton sai jälleen henkivakuutusrahat.[2]
Jäätyään leskeksi Cotton sai töitä leskimies James Robinsonin taloudenhoitajana. Muutama viikko Cottonin tulosta Robinsonin talouteen, yksi Robinsonin lapsista kuoli kuumetautiin, jonka oireilla oli yhteneväisyyttä arsenikkimyrkytyksen kanssa. Samana vuonna Cotton vieraili vanhan äitinsä luona joka kuoli yllättäen Cottonin vierailun jälkeen. [1]
Äitinsä kuoltua Cotton meni vuonna 1867 naimisiin Robinsonin kanssa. Cotton muutti tyttärensä kanssa Robinsonille. Huhtikuussa 1867 Cottonin tytär ja kaksi Robinsonin lasta kuolivat. Cotton painosti nyt Robinsonia ottamaan henkivakuutuksen, joka ei kuitenkaan suostunut. Vuonna 1869 Robinson huomasi Cottonin varastavan häneltä rahaa ja hän joko käski Cottonin poistua taloudestaan tai eräiden tietojen mukaan poistui talosta itse peläten henkensä puolesta. [2] [1]
Cotton solmi jälleen uuden avioliiton vuonna 1870. Samana vuonna kuolivat myös Cottonin sisar ja nuorin lapsi. Cotton vaati uutta aviomiestään Fredrick Cottonia ottamaan henkivakuutuksen. Avioliitto solmittiin, vaikka Mary Ann oli yhä virallisesti naimisissa Robinsonin kanssa. Vuoden loppuun mennessä Fredrick Cotton ja kaksi lasta olivat kuolleet ja Mary Ann Cotton suorastaan kiirehti saamaan henkivakuutusrahat tililleen. [3] [1]
Pian Cotton solmi uuden suhteen Joseph Natrassin kanssa, mutta alkoi odottaa lasta John Quick-Manningille. Pian Natrass kuoli. Cotton peri hänen omaisuutensa. Cotton kertoili kaupungilla, että ei voi mennä naimisiin Quick-Manningin kanssa tämän 7-vuotiaan poikapuolen takia, mutta "hän ei ole kauan ongelma". Kun poika kuoli kiinnostui poliisi Cottonista. [1]
Kuolleelle 7- vuotiaalle tehtiin kuolinsyytutkimus ja hänen vatsastaan löydettiin arsenikkijäämiä. Tämän jälkeen avattiin Natrassin ja kahden Cottonin lapsen haudat ja jokaisen ruumiista löydettiin arsenikkijäämiä. [1]
Cotton pidätettiin ja ollessaan vankilassa hän synnytti 13. lapsensa, tyttären. Tytär oli ainoa lapsi, joka eli äitiään kauemmin. Oikeudenkäynti alkoi maaliskuussa 1873.Oikeus totesi Cottonin syylliseksi yhteen murhaan ja tuomitsi hänet kuolemaan. [1]
Rikos ja rangaistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mary Ann Cotton teki rikoksensa älykkäästi. Arsenikkimyrkytyksen oireet muistuttavat paljon lavantautia, lisäksi viktoriaanisena aikana arsenikkimyrkytykset olivat yleisiä, sillä ainetta käytettiin väriaineiden ja tapettien valmistukseen. Myrkytysonnettomuuksia tapahtui, mutta 20 kuolemaa saman naisen taloudessa oli aivan liikaa. [2]
Oikeudessa puolustus yritti vedota juuri tapeteista irronneeseen arsenikkipölyyn. Cotton surmasi 21 henkilöä, joista 11 oli hänen omia lapsiaan. Hänet todettiin syylliseksi vain 7-vuotiaan Charles Cottonin murhaan. Valamiehistö mietti tapausta tunnin. Hän totesi oikeudessa, että ei ole syyllinen mihinkään, vaan on ainoastaan harhaanjohdettu. Teloitus ei sujunut kuten olisi pitänyt, Cottonin kuolinkamppailu kesti arviolta kolme minuuttia. Cottonia pidetään Harold Shipmanin jälkeen Britannian pahimpana sarjamurhaajana. [2] [1]