Martti Tiitola
| Martti Tiitola | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1904 Tampere, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 1980 |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 70 kg |
| Seura | |
| Seura | Ilves |
| Sarja | SM-sarja |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1933–1935 |
Martti Uolevi Tiitola (31. heinäkuuta 1904 Tampere – 1980) oli koulutukseltaan diplomi-insinööri ja monipuolinen urheilija, parhaiten tunnettu jääkiekosta. Sodanjälkeisen työuransa Tiitola vaikutti Valkeakoskella yritys- ja kunnallisella puolella.[1]
Martti Tiitola oli yksi tamperelaisen rakennusmestarin ja kunnallisneuvoksen Heikki Tiitolan ja hänen puolisonsa Hanna Helanderin 12 lapsesta. Hän valmistui vuonna 1929 rakennusinsinööriksi Tampereen teknillisen oppilaitoksen rakennustekniikan linjalta. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Saksassa Karlsruhessa Badenin Teknillisessä Korkeakoulussa saks. Badische Technische Hochschule Karlsruhe, josta hän valmistui rakennustekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 1932.[2] [1]
Valmistuttuaan Tiitola palasi Suomeen ja työskenteli sen jälkeen vuosina 1932-1936 isänsä Heikki Tiitolan rakennustoimiston konstruktöörinä Tampereella. Ennen sotia vuosina 1936-1940 hän työskenteli Sunilan Oy:n rakennusinsinöörinä Kotkassa. Sotavuosina niin talvi- kuin jatkosodassa hän työskenteli linnoitusupseerina. Sotilasarvo oli hänellä luutnantti.[2] [1]
Välirauhan aikaan vuonna 1940 Tiitola siirtyi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palvelukseen ja vuodesta 1942 yhtiön rakenuspäällikkönä. Sijoituspaikaksi hänelle tuli Yhtyneiden Valkeakosken yksikkö. Valkeakoskella hänet valittiin kauppalanvaltuustoon ja myöhemmin vuonna 1961 kaupungiksi muuttuneen Valkeakosken kaupunginjohtajan varamies.[2] [1]
Nuoruudessaan Martti Tiitola oli monipuolinen urheilija. Hän pelasi aluksi Tampereen Palloilijoiden riveissä cup-muotoisessa jääpallon SM-sarjassa ja sotavuonna 1944 tamperelaisessa Ilves-Pojat - seurassa kaikkiaan kuusi ottelua.[3] Hän kilpaili 1920-luvun lopulla yleisurheilussa Tampereen Pyrinnön riveissä saavuttaen vuonna SM-pronssia 4 x 400 metrillä vuoden 1927 viestikisoissa. Kesällä 1930 hän osallistui Tampereen Uimaseuran edustajana uinnin SM-kisoihin ja sijoittui 5:ksi 100 metrin selkäuinnissa.[4]
Martti Tiitola, kuten veljensä Jaakko, Matti, Jussi ja Risto, tuli urheilullisesti parhaiten tunnetuksi jääkiekossa, jossa veljessarja edusti Tampereen Ilvestä. Martti pelasi kaksi kautta SM-sarjaa eli kaudet 1933-1934 ja 1934-1935. Martti Tiitola voitti Ilveksen riveissä yhden SM-hopean ja yhden pronssin.[5]
Jääkiekkouransa jälkeen Tiitola oli Suomea joukkueen johtajana vuoden 1939 MM-kilpailuissa. Myöhemmin vuosina 1946-1948 hän kuului Suomen jääkiekkoliiton johtokuntaan.[1]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaudenristin ritarikunnan 4. luokka,[2]
- Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan kunniamerkki,[6]
- Valkeakoski-mitali,[7]
- Jääkiekon kultainen ansiomerkki #8,[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e 60-vuotiaita: Martti Tiitola. Helsingin Sanomat, 31.7.1964, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ a b c d Kuka on kukin (Aikalaiskirja)/991 runeberg.org. 1978. Viitattu 2.10.2020.
- ↑ Tiitola, Martti Bandyliiga Toimitus. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Vieläkin kaksi uutta ennätystä. Uusi Suomi, 4.8.1930, s. 3. Uusi Suomi (digitaaliset aineistot). Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Martti Tiitola Ilves-Historia. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Suomen Leijonan ritarikunta. Helsingin Sanomat, 6.12.1964, s. 19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Merkkipäivä Valkeakoskella. Helsingin Sanomat, 28.10.1967, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Suomen jääkiekkoliiton ansiomerkkien saajat Jääkiekkokirja 1966-1967. Viitattu 22.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ville Matilainen: Kun jääkiekko tuli Tampereelle YLE Areena. 29.8.2013 - taltioitu 1978. Viitattu 22.3.2023.