Martti Tertti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Tertti (sukunimi Hertz vuoteen 1906 ja 1922–1935 ja Sydänheimo 1906–1922) 4. maaliskuuta 1898 Helsinki – 5. tammikuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston metsänhoitajana.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tertin vanhemmat olivat kirkkoherra Matti Sydänheimo (vuoteen 1906 Hertz) ja Maria Paavolainen ja puoliso vuodesta 1924 Helvi Helena Routamo (Caselius). Hän pääsi ylioppilaaksi 1916 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta, opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui metsänhoitajaksi 1923, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1928. Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Tertti väitteli 1932 aiheesta Tutkimuksia aluskasvillisuuden merkityksestä kuusen uudistumiselle Etelä-Suomen kangasmailla.Tertti toimi Keravan yhteiskoulun opettajana 1921–1925, Helsingin yliopiston metsänhoidon assistenttina 1923–1925, Evon metsäkoulun metsänhoitajana 1926–1928 sekä Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen vanhempana assistenttina ja sihteerinä 1928–1933. Tertti oli valtion luonnonsuojelunvalvoja 1931 ja Helsingin yliopiston metsänhoitajana vuodesta 1933 aina kuolemaansa saakka.[1]

Maanpuolustustoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tertti osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa. Asevelvollisuutensa 1919-1920 suorittanut Tertti, joka oli I luokan nostoväen vääpeli[2], palveli talvisodan aikana sotilasvirkamiehenä luutnantin vakanssilla ja toimi Pilven Veikko -rintamalehden toimittajana. Tertti sai surmansa Mikkelin ilmapommituksessa 5. tammikuuta 1940[2].

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Martti Hertz:

  • Metsänhoidollisten näkökohtien huomioonottaminen oppikoulujen kasvitieteen opetuksessa. Helsinki 1927
  • Huomioita männyn ja kuusen pituuskehityksen "vuotuisesta" ja vuorokautisesta jaksosta. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1929
  • Katsaus Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen toimintaan. Helsinki 1929
  • Kuusi ja sen merkitys maamme metsätaloudessa. Yksityismetsänhoitajayhdistys, Helsinki 1930
  • Tutkimus männyn tervasroson kehityksestä ja vaikutuksesta. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1930
  • Nuorten metsäkirja 1: Metsäluonto. WSOY 1931
  • Nuorten metsäkirja 2: Metsätiedon lisiä. WSOY 1932
  • Pieni metsänhoidon opas, kuvitus Aarne Liuksiala. Käsikirjasia n:o 23. Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki 1932, 2. painos 1948
  • Tutkimuksia aluskasvillisuuden merkityksestä kuusen uudistumiselle Etelä-Suomen kangasmailla. Metsätieteellinen tutkimuslaitos, Helsinki 1932
  • Historiallisten lähteiden merkityksestä metsätieteelliselle tutkimukselle. Suomen metsätieteellisen seuran kokouksessa 16.XII.1931 pidetty esitelmä. Helsinki 1933
  • Metsän puutteesta sekä sen syistä ja torjumistoimenpiteistä Ruotsi-Suomessa. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1933
  • Tutkimuksia tavallisesta männynneulaspistiäisestä (Lophyrus pini L.) ja sen metsätaloudellisesta merkityksestä. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1933
  • Kansakoulun metsäopetuksen opas. WSOY 1934
  • Metsähallitus 1859-1934. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1934
  • Tutkimuksia karjan vaikutuksesta hakkausalojen kasvillisuuteen. Tekijä, Helsinki 1934
  • Tutkimuksia kasvualustan merkityksestä männyn uudistumiselle Etelä-Suomen kangasmailla. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1934
  • Kuusen juuriston ensi kehityksestä. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1935

Nimellä Martti Tertti:

  • Mikä metsätyyppi?: Ohjeita metsätyypin määrääjille Suomen eteläpuoliskon kovilla mailla. Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki 1935, 6. painos 1956
  • Valituskirjelmä Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan ehdolle asettamisesta metsänhoidon professorin virkaan. Helsinki 1936
  • Miksi metsä ei ole uudistunut?. Keskusmetsäseura Tapion käsikirjasia 24. Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki 1938
  • Taloudellinen korporatismi ja SKA: Suomen kansallisen ammattikuntajärjestön Messuhallijuhlassa Helsingissä 6. 11. 1938 pidetty puhe. Suomen kansallinen ammattikuntajärjestö, Kuopio 1938
  • Hakkausalan raivaamisesta; metsänhoitajien jatkokurssilla 1937 pidetty esitelmä. Helsinki 1939
  • Näkökohtia kuusimetsän hoidosta; metsänhoitajien jatkokurssilla 1938 pidetty esitelmä. Helsinki 1939
  • Maamiehen metsäoppi; tekijät A. Pohjakallio ja Martti Tertti. Keskusmetsäseura Tapion käsikirjasia 27. Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki 1940, 5. painos 1958

Nimimerkillä Martius Varro:

  • Caesar katsoo pohjoiseen: historiallisia kuvitelmia. Gummerus 1938

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ ”Tertti (Hertz), Martti”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 634-635. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.
  2. ↑ a b Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 555-556. WSOY, 1949.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Tertti&oldid=21384794”