Martti Rautiala
Martti Fredrik Rautiala (vuoteen 1929 Holmander; 5. elokuuta 1908 Kangasala[1] – 6. heinäkuuta 2001 Kangasala[2]) oli suomalainen juristi, joka toimi professorina ja tuomarina ja julkaisi useita oikeustieteen oppikirjoja ja muita teoksia.[3]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martti Rautialan vanhemmat olivat opettaja Maurits Sakari Holmander ja Hilma Gustava Tavela. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1940–1945 oli Gunnel Grönholm ja toinen vuodesta 1946 Margareta Beatrice Berengaria Tallroth, ohjaaja ja näyttelijä Konrad Tallrothin tytär.
Rautiala tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1928 ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1934. Varatuomarin arvon hän sai 1937. Oikeustieteen tohtoriksi Rautiala väitteli 1945. Hän oli valmistuttuaan Turun hovioikeuden ylimääräinen virkamies, sota-aikana hän toimi sekä rintamajoukoissa että sotaylioikeuden tuomarina. Sotilasarvoltaan Rautiala oli kapteeni. Helsingin yliopiston siviilioikeuden apulaisprofessorina Rautiala työskenteli 1946–1952 ja ylimääräisenä professorina 1952–1960. Hän oli korkeimman oikeuden oikeusneuvos 1960–1962 ja Ikaalisten tuomiokunnan tuomari 1962–1978.[1][2]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minä hetkenä avio-oikeuden on katsottava lakkaavan, kun tuomioistuin on tuominnut avioeroon?, 1942
- Puolisoiden velkasuhteet avioliittolain mukaan 1, 1945
- Avioliiton purkaminen: avioliiton pätemättömyys ja avioero, 1946
- Avioliitto-oikeus, 1948
- Suomen avioliittolainsäädäntö pääpiirteissään, 1948
- Ositus, 1950
- Kiinteistönkaupasta, jossa ostajana on alaikäinen, 1950
- Myötäperillisen velvollisuudesta määräajassa valvoa perintöoikeuttaan, 1951
- Holhousoikeus, 1952
- Siviilioikeudellisia oikeustapauksia, 1953, Ilmari Caselius, Martti Rautiala, avustajana Jorma Penttinen
- Hallintasopimuksen siirto ja holhouslain säännökset, 1953
- Arpajakoperiaatteen sovelluttamisesta pesänositukseen ja ositukseen, 1953
- PK 16 luvun 8 §:n tulkinnasta, 1954
- Testamentin tekijän erehtymisestä, 1954
- Aviottoman lapsen tunnustamisen muodosta, 1955
- Todistajain yhtaikaisuusvaatimuksesta avioehtosopimusta tehtäessä, 1955
- Testamentin tekemisestä ja pätemättömyydestä: perintökaaren uusitun 16 luvun selitykset, 1956
- Testamentin käsitteestä ja kuolemanvaraislahjasta, 1957
- Siviilioikeuden peruskurssi, 1957
- Perillisen lakiosa: perintökaaren uusitun 17. luvun selitykset, 1957
- Valtuutuksen (kelpoisuuden) ylittämisestä oikeuskäytännön valossa, 1958
- Esineoikeuden oppikirja: yleinen osa, 1963, Simo Zitting, Martti Rautiala
- Pesänselvitys ja perinnönjako, 1965
- Perheoikeuden pääpiirteet, 1965
- Uusi perintökaari pääpiirteittäin, 1965
- Pesänjakajan ja pesänselvittäjän määrääminen sekä testamentin valvonta kansliassa, 1967
- Perintö ja testamentti uuden perintökaaren mukaan, 1967
- Perunkirjoitusopas, 1968
- Rantakaava, 1974
- Kiinteistökaupasta, 1975
- Lesken ja perillisten asemasta jakamattomassa pesässä, 197
- Isyyslaki, 1978
- Rintaperillisettä kuolleen puolison tekemä (keskinäinen) "hallintatestamentti", jossa on mainittu myös toissijainen saaja, 1978
- Lapsioikeus, 1979
- Avioliiton päättäminen ja purkaminen sekä avioliiton henkilökohtaiset oikeusvaikutukset, 1979
- Kiinnityksestä, 1981
- Lainhuudatuksesta, 1983
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 789. Viitattu 8.10.2019.
- ↑ a b Siviilioikeuden tuntija teki sukupolvien oppikirjoja. Helsingin Sanomat 28.7.2001. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 8.10.2019.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 589. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8