Martti Paavola (sähkötekniikan professori)
Martti Johannes Paavola (vuoteen 1906 Solin; 11. heinäkuuta 1898 Tampere[1] – 9. joulukuuta 1992[2] Helsinki) oli suomalainen sähkötekniikan asiantuntija ja sähköalan opettaja.[3]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martti Paavola valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1924 ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1931 saksankielisellä väitöskirjallaan Über die Stossionisation der Elektronen in Luft von Atmosphärendruck. Hän oli aluksi Tampereen Teknillisen opiston opettaja vuosina 1925–1935 ja insinööri Strömberg Oy:ssä vuosina 1935–1939, sitten vuosina 1939–1965 Teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professori, vararehtori 1943–1955, Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen sähkötekniikan laboratorion johtaja 1942–1961. Hän oli sähköalan aikakauslehden Voima ja valo päätoimittaja vuosina 1959–1964. Hän laati sähkötekniikan alan oppikirjoja, kuten Sähkötekniikan oppikirja (1933, 15. painos 1989) ja Valotekniikka (1952).[4]
Martti Paavolan puoliso oli Aili o.s. Manninen vuodesta 1928. Suomentaja Mirja Rutanen oli heidän tyttärensä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 148. Helsinki: Otava, 1993.
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 519. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Kuka kukin on 1966. Helsinki: Otava, 1966.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parviala, Asko: Paavola, Martti (1898–1992). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
