Martti Lintunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martti Lintunen Helsingin kirjamessuilla 2013.

Martti Yrjö Lintunen (s. 5. marraskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on työskennellyt valokuvaajana vuodesta 1962 ja kirjoittajana vuodesta 1968.[1]

Lintunen on valokuvaaja neljännessä polvessa. Hänen isänsä oli valokuvaaja Yrjö Lintunen.[2] Lintunen työskenteli lehtikuvaajana Kansan Uutisissa vuosina 1962–1968 ja 1974–1988. Hän oli myös viisi vuotta Kauppalehden freelancer-kuvaajana Aasiassa.[3]

Vuosina 1971–1974 Lintunen oli Lahden Taideteollisen oppilaitoksen valokuvauksen osaston johtaja ja 1984–1990 Taideteollisen korkeakoulun sivutoiminen valokuvauksen täydennyskoulutussuunnittelija.[1][3] Vuodesta 1988 lähtien hän on työskennellyt vapaana valokuvaajana ja kirjoittajana. Lintunen on saanut Vuoden lehtikuvaajan palkinnon vuosina 1985 ja 1998.[1] Vuonna 2008 hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän Tietopöllö-palkinnon, joka on Suomen arvostetuin lastenkirjallisuuden palkinto.[4]

Kuva- ja tietoteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintusen kuvaamia kirjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten- ja nuortenkirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja valokuvauksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittanut, osin kääntänyt tai tuottanut:

  • Kuvista sanoin 1–4 kirjasarja, Suomen valokuvataiteen museo, 1983–88
  • Roland Barthes/Camera Lucida, Suomen valokuvataiteen museo, 1985
  • John Berger/ Toisinkertoja, Suomen valokuvataiteen museo, 1987
  • Victor Burgin/Taideteorian loppu, Suomen valokuvataiteen museo, 1989
  • Douglas Crimp/Museon raunioilla, Taide, 1990
  • Valokuvakritiikki, Taik, 1984
  • Mekong-multivisio, Ulkoasiainministeriö KYO 1992-
  • Kaiken maailman evakot, kuvia Suomen pakolaisista, 1997
  • Lapsuus on ohimenevä, mutta ikimuistoinen, Kiasma, 1998
  • Metalli 100-vuotta, 1999
  • Emme näe ainoastaan silmillämme, Kiasma, 2001
  1. a b c Martti Lintunen Otava. Viitattu 15.10.2015.
  2. Yrjö Lintusen kuvakokoelma Kansan Arkistossa 2003. Työväenperinne. Viitattu 22.10.2020.
  3. a b Martti Lintunen Like. Viitattu 15.10.2015.
  4. Hirvasnoro, Kai: Pitkän matkan ihmettelijä vaikuttui Ulan Batorista Kansan Uutiset. 19.4.2009. Viitattu 23.8.2009.