Martti Hellstén
Martti Johannes Hellstén (12. lokakuuta 1896 Vanaja – 19. toukokuuta 1967) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Evert Hellsten ja Matilda Lemberg. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Aino Kyllikki Honkamäki, jonka kuoltua vuonna 1953 Hellstén avioitui toisen kerran vuonna 1956 kampaaja Sirkka Ensi Elisabet Kettusen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellstén kävi kansakoulun ja suoritti yksityisoppilaana viidennen luokan Turun suomalaisessa lyseossa vuonna 1920. Hän suoritti jääkärialiupseereille järjestetyn aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa vuonna 1921 ja Taistelukoulun kapteenikurssin vuonna 1931.[1][2]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä vanajalainen merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 29. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hellstén saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi aluksi 9. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. maaliskuuta 1918 alkaen 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, missä joukossa otti osaa sisällissodan taisteluihin Raudussa ja Sirkiänsaaressa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellstén palveli sisällissodan jälkeen 4. jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 4:n 2. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 3. heinäkuuta 1918 Kaartin jääkäripataljoonaan ja edelleen 21. tammikuuta 1919 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti n:o 1:een, josta muodostettiin myöhemmin Porin rykmentti. Hän toimi rykmentissä joukkueenjohtajana ja nuorempana upseerina. Porin rykmentistä hänet siirrettiin 8. toukokuuta 1929 Pohjois-Savon rykmenttiin ja sijoitettiin päälliköksi 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin komppanianpäälliköksi Polkupyöräpataljoona 3:een 13. syyskuuta 1932 (nimi myöhemmin Jääkäripataljoona 3) 3. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 19. kesäkuuta 1936.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellstén osallistui talvisotaan Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin esikunnassa koulutus- ja järjestelytoimiston päällikkönä. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin Lounais-Suomen sotilasläänin komento- ja järjestelytoimiston päälliköksi, mistä toimesta hänet kotiutettiin vuonna 1942 ja hän siirtyi kukkakauppiaaksi Turkuun, missä hän toimikin aina vuoteen 1957 saakka, jolloin jäi eläkkeelle ja muutti asumaan Suonenjoelle, minne hänet lopulta haudattiinkin.[2]
Opetustoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellstén toimi Suojeluskuntain päällystökoulun harjoitusjoukkueen johtajana vuonna 1925 ja opetusupseerina Jalkaväen kapitulanttikoulussa vuosina 1925–1926.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
     |
|