Martha Sandwall-Bergström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martha Sandwall-Bergström
Martha Sandwall
Henkilötiedot
Koko nimi Martha Majken Birgitta Sandwall-Bergström[1]
Syntynyt5. kesäkuuta 1913
Nävelsjö, Jönköping, Ruotsi
Kuollut2. maaliskuuta 2000 (86 vuotta)
Malmö, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti Kotiapulainen, hedelmätilallinen
Puoliso Lars-Erik Bergström (vih. 1939; k. 1963)[1]
Lapset 1
Kirjailija
SalanimiBirgitta Bergström
Anna Loo[1]
Tuotannon kieliruotsi
Tyylilajit Lastenkirjallisuus, nuortenkirjallisuus, historia, romantiikka
Esikoisteos Gulla, torpan prinsessa (alk. Kulla-Gulla) (1945)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Martha Sandwall-Bergström o.s. Sandwall (5. kesäkuuta 1913 Nävelsjö2. maaliskuuta 2000 Malmö) oli ruotsalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka tunnetaan erityisesti Gulla-sarjan kirjoittamisesta.[1] Kirjoja pidetään Ruotsissa klassikoina.[2]

Varhaisempi elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martha Sandwall-Bergström syntyi 5. kesäkuuta 1913 Jönköpingin Nävelsjössä hyvin uskonnolliseen perheeseen. Hänen isänsä oli saarnaaja ja pyhäkoulunopettaja ja hänen äitinsä hoiti perheen omistamaa terveyskylpylää. Perheessä oli yhteensä viisi lasta, ja myös he auttoivat kylpylän pidossa.[1]

Vapaa-ajallaan Martha harrasti lukemista ja kirjoittamista, ja hän lähetti kirjoituksiaan myös sanomalehtiin. Ensimmäisen kerran hänen novellinsa julkaistiin sanomalehdessä Marthan ollessa 12-vuotias.[1]

Reaalikoulun käytyään Sandwall-Bergström unelmoi kirjailijan urasta ja halusi lukea vielä ylioppilaaksi, mutta hänen piti lopettaa koulunkäynti. Hän alkoi tehdä kotiapulaisen töitä eri perheille ja jatkoi työssä useamman vuoden, vaikka ei pitänytkään siitä lainkaan. Työnantajat asuivat Puolassa, Ranskassa ja Tukholmassa.[1]

Vuonna 1939 Sandwall-Bergström meni naimisiin arkeologi Lars-Erik Bergströmin kanssa, jonka hän oli tavannut käydessään konttoristikurssia. Heille syntyi yksi tytär. Perhe muutti paikkakunnalta toiselle miehen töiden perässä, ja Sandwall-Bergström omisti aikansa lasten- ja kodinhoidolle. Mies sairastui pian vakavasti ja halvaantui, ja Sandwall-Bergström oli sen jälkeen vastuussa myös hänen hoidostaan. Elättääkseen perhettä hän alkoi kirjoittaa sanomalehtiin rakkaustarinoita. Osa tarinoista julkaistiin nimimerkeillä. Hän kuitenkin unelmoi yhä oman kirjan julkaisemisesta.[1]

Vuonna 1945 kirjankustantamo Bonniers järjesti suuren tyttökirjakilpailun, johon Sandwall-Bergström päätti osallistua nopeasti kirjoittamallaan historiallisella kertomuksella nimeltä Kulla-Gulla.[1] Se voitti kilpailun ja nousi sekä lukijoiden että kriitikoiden suosioon. Teos erosi muista ajan tyttökirjoista, koska keskiluokkaisen ympäristön sijaan se sijoittui köyhään perheeseen. Ne myös keskittyivät muihin aiheisiin kuin romantiikkaan, joka tavallisesti oli tyttökirjojen pääteema.[2][3] Vaikka Sandwall-Bergström ei alkujaan ollutkaan suunnitellut kirjoittavansa tarinalle jatkoa, suostui hän lukijoiden ja kustantamon toiveesta kirjoittamaan jatko-osia.[1]

Gulla-kirjat ilmestyivät alun perin vuosien 1945–1951 välillä. Sandwall-Bergström julkaisi sinä aikana muitakin teoksia, kuten keskiajalle sijoittuvan nuortenromaanin Johanna (1948) ja lehdessä nimimerkillä julkaistun novellin Objuden gäst (1950). Vuonna 1949 Sandwall-Bergström voitti toisenkin kirjoituskilpailun, tällä kertaa tekemällään elokuvakäsikirjoituksella En pojke också. Hän kokeili kirjoittaa useampia eri tyylilajeja, koska ei halunnut profiloitua tyttökirjailijana. Heti Gulla-sarjan jälkeen hän kirjoitti Majken-tytöstä kertovan trilogian, joka ei kuitenkaan saanut yhtä paljon suosiota kuin Gulla-kirjat.[1]

1950-luvulla Sandwall-Bergströmin perhe muutti Málagaan, jossa he alkoivat viljellä sitruunoita. Espanjassa asuessaan Sandwall-Bergström kirjoitti vielä kaksi trilogiaa, toisen Pepita-nimisestä hurskaasta tytöstä ja toisen härkätaistelijan työstä unelmoivasta Arabellasta. Pepita-kirjat saivat ristiriitaisen ja Arabella-kirjat vaisun vastaanoton.[1]

1970–1980-luvuilla Sandwall-Bergström kirjoitti Gulla-sarjaan joitain lisäosia, jotka sijoittuivat muita osia varhaisempaan aikaan.

1980-luvulla Sandwall-Bergström muutti takaisin Malmöhön. Hän kuoli vuonna 2000, ja hänet haudattiin Nävelsjön hautausmaalle.[1]

  • Gulla-sarja (1945–1987)
  • Johanna (1948)
  • Objuden gäst (1950) julkaistu nimimerkillä Anna Loo[1]
  • Majken-trilogia (1952–1954)
    • Ainainen meteli porraskäytävässä (1954; ruots. Aldrig en lugn stund hos Oskarssons, 1952)
    • Kohtalokas kevät (1955; ruots. Allt händer hos Oskarssons, 1953)
    • Majken Stolt, omaa sukua Oskarsson (1955; ruots. Majken Stolt, född Oskarsson, 1954)
  • Pepita-trilogia (1955–1958)
    • Enkelten puro (1961; ruots. Änglarnas bäck, 1955)
    • Snäckans sång (1956)
    • Unga Pepita (1958)
  • Arabella-trilogia (1959–1971)
    • Silvermånen (1959)
    • Elddansen på Silvermånen (1961)
    • Mysteriet vid Korsvägen (1971)

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gulla pitää lupauksensa : tyttöromaani (Kulla-Gulla håller sitt löfte); suomentanut Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1951
  • Torpan prinsessa : tyttöromaani (Kulla-Gulla); suomentanut Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1951
    • Gulla, torpan prinsessa, Helsinki: Otava 1970
  • Gulla-tyttö kartanossa (Kulla-barnen på herrgården); suomentanut Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1951
  • Gulla-tyttö koulussa : tyttöromaani (Kulla-Gulla i skolan); suomentanut Eeva Kauppinen, Helsinki: Otava 1951
  • Ainainen meteli porraskäytävässä (Aldrig en lugn stund hos Oskarssons); suomentanut Kyllikki Hämäläinen, Helsinki: Otava 1954
  • Kohtalokas kevät (Allt händer hos Oskarssons); suomentanut Helvi Karahka , Helsinki: Otava 1954
  • Majken Stolt, omaa sukua Oskarsson (Majken Stolt, född Oskarsson); suomentanut Kyllikki Hämäläinen, Helsinki: Otava 1955
  • Enkelten puro (Änglarnas bäck); suomentanut Sinikka Åberg, Helsinki: Otava 1961
  • Gulla saavuttaa voiton (Kulla-Gulla vinner en seger); suom.Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1971
  • Gulla ratkaisee arvoituksen (Kulla-Gulla löser en gåta); suomentanut Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1972
  • Gulla-tyttö koulussa (Kulla-Gulla i skolan); suomentanut Eeva Kauppinen, Helsinki: Otava 1972
  • Gulla-tyttö kartanossa (Kulla-Gulla på herrgården); suomentanut Heliä-Kaarina Salminen, Helsinki: Otava 1972
  • Gullan ensi tanssiaiset (Kulla-Gullas första bal); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1872
  • Gulla kesälomalla (Kulla-Gullas sommarlov); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1973
  • Gulla löytää tiensä (Kulla-Gulla finner sin väg); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1974
  • Gulla morsiamena (Kulla-Gullas myrtenkrona); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1974
  • Gulla, huutolaistyttö (Kulla-Gulla på blomgården); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1974
  • Gulla ja Tomas Torppari (Kulla-Gulla och Tomas Torpare); suomentanut Matti ja Kaija Turunen, Helsinki: Otava 1974
  • Lastenkodin tyttö (Kulla-Gulla på barnhemmet); suomentanut Jukka Kemppinen, Helsinki: Otava 1987
  1. a b c d e f g h i j k l m n Martha Majken Birgitta Sandwall-Bergström Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. Arkistoitu 22.4.2023. Viitattu 21.12.2023. (ruotsiksi), (englanniksi)
  2. a b Kulla-Gulla fyller 75 år - "Det är nästan omöjligt att inte se likheterna mellan Gulla och Greta Thunberg" Boknyheter. 31.3.2020. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 5.12.2023. (ruotsi)
  3. Kulla-Gulla: 75 år, men alltid lika aktuell Bokino. Arkistoitu 31.5.2023. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)