Marteloskooppi
Marteloskooppi on metsään perustettu neliönmuotoinen ja yhden hehtaarin kokoinen koeala, jossa jokainen puu on numeroitu sekä perinpohjaisesti mitattu [1]. Marteloskooppi-käsite kehitettiin alun perin Ranskassa. Marteloskooppi muodostuu ranskan sanasta martelage, joka tarkoittaa puuvalintaa, sekä kreikan sanasta skopein, joka tarkoittaa katsoa [2]. Suomeen käännös marteloskooppi tuli englannin sanasta marteloscope. Marteloskooppien tarkoitus on parantaa metsänhoidon päätöksentekoa tarjoamalla mahdollisuuden lisätä ymmärrystä puiden tarjoamista elinympäristöistä eri metsälajeille sekä puiden taloudellisesta arvosta. Marteloskooppeja oli 169 kappaletta 22:ssa eri maassa Euroopassa heinäkuussa 2022[3]. Suomessa on julkaistu kaksi marteloskooppia Joensuun seudulla [4].
Marteloskooppien perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marteloskoopit ovat neliönmuotoisia koealoja, jotka on jaettu neljään yhtä suureen osaan eli neljänneksiin. Koealan reunat ja keskipiste sekä neljännesten keskipisteet on merkitty pysyvästi koealalle. Koealan jokainen puu paikannetaan koealalta. Puista määritetään ja mitataan seuraavat tiedot [3]:
- Laji
- Puun tila (elävä/kuollut)
- Rinnankorkeusläpimitta yli 7,5 cm paksuilta puilta
- Puun korkeus
- Puun tukki- ja kuitupuun osuudet
- Puussa olevien elinympäristöjen, esim. tikan kolojen ja kääpien, määrä
- Latvuksen korkeus (vapaaehtoinen)
Nämä tiedot tallennetaan marteloskoopeista ylläpidettyyn tietokantaan.
Puissa olevat elinympäristöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marteloskooppien erikoisuus on puista määritettävät elinympäristöt, joiden avulla voidaan määrittää marteloskoopin ekologinen arvo. Puissa olevat elinympäristöt (tree related microhabitats) ovat tärkeitä monelle lajille kasveista hyönteisten kautta nisäkkäisiin ja sitä kautta olennaisia luonnon monimuotoisuudelle[5]. Puiden, joissa on paljon elinympäristöjä, säilyttäminen metsässä voi osaltaan parantaa metsien lajiston monimuotoisuutta. Marteloskoopeilla voidaan harjoitella puissa olevien elinympäristöjen tunnistamista.
Marteloskoopin käyttökohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marteloskooppien avulla koulutetaan ihmisiä tunnistamaan puiden ekologisia ja taloudellisia arvoja. Koulutuksen apuvälineenä toimii esimerkiksi I+Trainer-sovellus, joka mahdollistaa virtuaalisten puuvalintojen tekemisen[6]. Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita kartalta, haluaako hän poistaa vai säästää puun. Kun käyttäjä on valinnut kaikki haluamansa puut, sovellus näyttää sekä poistetun että jäljelle jäävän puuston ekologisen ja taloudellisen arvon. Näin käyttäjä näkee, kuinka hänen valintansa vaikuttivat metsän monimuotoisuuteen sekä siitä saataviin tuloihin.
Marteloskooppien käytössä ei ole oikeaa tai väärää vastausta, joten se mahdollistaa keskustelun eri käyttäjien puuvalinnoista ja niiden syistä. Euroopassa marteloskooppeja on käytetty paljon eri sidosryhmien kanssa keskinäisen keskustelun ja ymmärryksen parantamiseksi. Sitä on käytetty myös lasten metsäkasvatuksessa[7] sekä metsäammattilaisten koulutuksessa[8][9][10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marteloscopes 2017. European Forest Institute. Viitattu 08.07.2022.
- ↑ Kraus, Daniel; Schuck, Andreas; Krumm, Frank; Bütler, Rita; Cosyns, Hannes; Courbaud, Benoit; Larrieu, Laurent; Mergner, Ulrich; Pyttel, Patrick; Varis, Simo; Wilhelm, Georg; Witz, Manfred; Zenner, Eric; Zudin, Sergey: [https://www.researchgate.net/publication/323018962_Seeing_is_building_better_understanding_-_the_Integrate_Marteloscopes Seeing is building better understanding - the Integrate+ Marteloscopes] Marteloscopes 26:3. 2018. Viitattu 08.07.2022.
- ↑ a b Marteloscopes and data 2018. European Forest Institute. Viitattu 08.07.2022.
- ↑ Talkkari, Ari: Marteloskoopit ja virtuaalinen puuvalinta metsänkäsittelypäätösten tukena 22.06.2022. Karelia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 08.07.2022.
- ↑ Laurent Larrieu, Yoan Paillet, Susanne Winter, Rita Bütler, Daniel Kraus, Frank Krumm: Tree related microhabitats in temperate and Mediterranean European forests: A hierarchical typology for inventory standardization. Ecological Indicators, 2018-01, 84. vsk, s. 194–207. doi:10.1016/j.ecolind.2017.08.051. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ I+Trainer käyttöohjeet 13.09.2021. Karelia-ammattikorkeakoulu Suomen Metsäkeskus European Forest Institute.
- ↑ Jordao, Priscila: Why should we all learn to think like foresters: an interview with Lisa Hafer, WaldHaus Freiburg, on the role of forest education 12.04.2022. European Forest Institute. Viitattu 08.07.2022.
- ↑ Bettina Joa, Anne Paulus, Ronja Mikoleit, Georg Winkel: Decision Making in Tree Selection – Contemplating Conflicting Goals via Marteloscope Exercises. Rural Landscapes: Society, Environment, History, 7.7.2020, 7. vsk, nro 1, s. 3. doi:10.16993/rl.60. ISSN 2002-0104. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Arne Pommerening, Carlos Pallarés Ramos, Wojciech Kędziora, Jens Haufe, Dietrich Stoyan: Rating experiments in forestry: How much agreement is there in tree marking?. PLOS ONE, 22.3.2018, 13. vsk, nro 3, s. e0194747. PubMed:29566076. doi:10.1371/journal.pone.0194747. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Andrés Bravo-Oviedo, Maurizio Marchi, Davide Travaglini, Francesco Pelleri, Maria Chiara Manetti, Piermaria Corona: Adoption of new silvicultural methods in Mediterranean forests: the influence of educational background and sociodemographic factors on marker decisions. Annals of Forest Science, 2020-06, 77. vsk, nro 2, s. 48. doi:10.1007/s13595-020-00947-z. ISSN 1286-4560. Artikkelin verkkoversio. en