Markus Renvall
Markus Thure Renvall (8. kesäkuuta 1957 Helsinki – 28. tammikuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen mediataiteilija.[1] Renvall opiskeli kuvataiteita Vapaassa taidekoulussa vuosina 1975–1979.
Renvall kasvoi taiteen ympäröimänä Lallukan taiteilijakodissa, jossa hänen isänsä oli kuvanveistäjä Ben Renvall ja äitinsä taidemaalari Pirkko Lantto. Taide oli osa perhe-elämää, ja kotona oli taidekirjoja sekä keramiikka- ja posliiniuunit. Lapsena Renvall tarkisti aina ensimmäiseksi kavereidensa taulut vieraillessaan heidän luonaan. Hän tutustui taiteeseen laajasti perheen kiertäessä näyttelyitä, ja Ateneumin kokoelma tuli tutuksi jo varhain. Renvall pääsi isänsä mukana tutustumaan kansainväliseen taidemaailmaan ja vieraili Venetsian biennaalissa ensimmäisen kerran 10-vuotiaana.[2]
Renvall oli monialainen mediataiteilija, joka loi ääntä, kuvaa ja videopohjaisia teoksia, uusia konsepteja ja ympäristöteoksia. Hänen työnsä keskiössä oli Straight-On-Medicine -taideajattelu, joka sai alkunsa Helsingin kaupungin museon ”Rohto Taidetta Nuorille miehille” -näyttelystä vuonna 2002. Hän tuotti teoksia eri maihin ja tilanteisiin, kuten nykytanssiin ja näyttelyihin, ja hänen tunnetuimpia teoksiaan olivat muun muassa ”The Boll-Show”, ”Rohto”-kokonaisuudet ja ”Surun Disko”. Hän yhdisti yhteisöllisen taiteen mediataiteeseen, kehitti ”Medialeikki”-konseptia lapsille ja kuratoi ”Pää pyörälle” -festivaalia.[3]
Renvall toimi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana vuosina 2016–2017 sekä useissa luottamustehtävissä muun muassa MUU ry:ssä, Kuvastossa, M-Cultissa ja AV-arkissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muistokirjoitus | Markus Renvall 1957–2023 Helsingin Sanomat. 10.2.2023. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ admin: Suomen Taiteilijaseuran uusi puheenjohtaja Markus Renvall luotsaa taiteilijakuntaa kohti yhteisöllisyyttä ja avoimuutta Taiteilija. 23.3.2016. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Markus Renvall MARKUS RENVALL ARTIST. 5.9.2017. Viitattu 10.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Markus Renvall 1957-2023 | Suomen Taiteilijaseura www.artists.fi. Viitattu 10.6.2024.