Markus (evankelista)

Evankelista Markus. Kuva evankeliumista 1500-luvulta.

Evankelista Markus oli perimätiedon mukaan apostoli Pietarin opetuslapsi. Pietari kutsuu häntä "pojakseen" Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä. Markuksen kirjoittamana on perinteisesti pidetty Markuksen evankeliumia. Markus asui Jerusalemissa ja oli Marian poika. Markus oli hänen roomalainen lisänimensä. Hänen heprealainen nimensä oli Johannes. (Ap 12:12, 25.) Markus oli Barnabaan serkku.

Markus mainitaan nimellä Johannes Markus myös Apostolien teoissa. Apostolien tekojen mukaan Pietari saapui Markuksen luokse vapauduttuaan yllättäen vankeudesta, ja aluksi vain palvelustyttö uskoi, että kyseessä tosiaan oli Pietari. Myöhemmin Markus mainitaan erinäisiä kertoja Paavalin (Sauluksen) ja Barnabaan matkatoverina.

Hän oli ilmeisesti ensimmäisten Kristukseen uskovien joukossa. Hänen äitinsä koti toimi varhaiskristillisen seurakunnan palvontapaikkana, mikä merkitsee ehkä sitä, että sekä Markuksesta että hänen äidistään tuli Jeesuksen seuraajia ennen Kristuksen kuolemaa (Ap 12:12). Vain Markus mainitsee niukoissa pukimissa olleen nuoren miehen, joka pakeni Jeesuksen kavaltamisiltana, joten on syytä uskoa, että Markus itse oli tuo nuori mies (Mr 14:51, 52). On siis todennäköistä, että Markus oli läsnä, kun Pyhää Henkeä vuodatettiin noin 120 opetuslapsen päälle vuoden 33 helluntaina (Ap 1:13–15; 2:1–4).

Toimitettuaan avustuspalveluksensa Jerusalemissa Barnabas ja Saulus (Paavali) ”palasivat ja ottivat mukaansa Johanneksen, jolle oli annettu lisänimi Markus”. Nähtävästi Markus toimi heidän apulaisenaan ja huolehti kenties heidän fyysisistä tarpeistaan heidän matkustellessaan. (Ap 12:25; 13:5.) Heidän saavuttuaan Pamfylian Pergeen ”Johannes [Markus] poistui heidän luotaan ja palasi Jerusalemiin”, mutta syytä siihen ei kerrota (Ap 13:13). Kun Paavali lähti myöhemmin toiselle lähetysmatkalleen, Barnabas oli päättänyt ottaa Markuksen mukaan, kun taas Paavali ”ei katsonut oikeaksi ottaa tätä mukaan, koskapa hän oli poistunut heidän luotaan Pamfyliasta eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön”. Seurasi ”kiivas suuttumuksen purkaus”, ja he erkanivat helluntaina toisistaan; Barnabas otti Markuksen mukaansa Kyprokseen ja Paavali lähti Silaksen kanssa kulkemaan Syyrian ja Kilikian halki. (Ap 15:36–41.)

Jonkin ajan kuluttua Paavalin, Barnabaan ja Markuksen välinen välirikko korjaantui, sillä Markus oli Paavalin mukana Roomassa ja lähetti hänen kanssaan terveisiä kolossalaiskristityille (n. v. 60–61). Paavali puhui hänestä myönteisesti: ”Aristarkos, vankitoverini, lähettää teille terveisiä ja samoin Markus, Barnabaan serkku (joka teidän käskettiin ottaa tervetulleena vastaan, jos hän joskus tulee luoksenne).” (Kol 4:10.) Kun Paavali oli myöhemmin (n. v. 65) jälleen vankina Roomassa, hän pyysi Timoteusta nimenomaan: ” Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua.” (2Ti 4:11.) Johannes Markus oli myös Pietarin mukana Babylonissa, sillä hänen kerrotaan lähettäneen terveisiä apostolin ensimmäisessä kirjeessä.

Markuksen kerrotaan kerran haaksirikkoutuneen Venetsiaan ja nähneen näyn, jossa sanottiin, että "täällä jonain päivänä on sinun sielusi lepäävä". Vuonna 828 venetsialaiset varastivat Markuksen ruumiin eli pyhäinjäännöksen Aleksandriasta ja toivat Venetsiaan piilottamalla ruumiin sianlihaan ja kaaliin. Venetsialaiset rakensivat kaupunkiinsa Pyhän Markuksen kirkon (Basilica di San Marco), torin ja kellotornin ja ottivat Markuksen suojeluspyhimyksekseen. Venetsialaiset hyväksyivät pyhän Markuksen tunnuksen (siivekkään leijonan) kaupungin suojelijaksi. Myös Venetsian lippuun liitettiin siivekäs leijona.

Kirjassaan The Lost Tomb of Alexander historioitsija Andrew Chugg väittää, että Aleksandriasta Venetsiaan kuljetetut pyhäinjäännökset todellisuudessa olisivatkin Aleksanteri Suuren maalliset jäännökset. Vain harvat tutkijat pitävät hänen teoriaansa todennäköisenä.

Aiheesta muualla

• Markus (evankelista) ortodoksi.net (Arkistoitu – Internet Archive)
• Markus suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)