Marja Tiirola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marja Annika Tiirola (o.s. Kauppi, s. 1967 Petäjävesi)[1] on suomalainen biologi ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa ympäristömikrobiologian professorina vuodesta 2015.

Uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja Tiirola opiskeli limnologiaa ja metsänhoitotieteitä Helsingin yliopistossa.[2] Hän valmistui sieltä maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1991.[1] Opintojensa ohella hän työskenteli 1990–1991 tutkimusavustajana Keskuslaboratoriossa.[1] Sen jälkeen Tiirola aloitti akateemisen uransa 1992–1995 koulutussuunnittelijana Helsingin yliopiston alaisessa Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa.[1] Hän suoritti 1994 Tampereen ammattikorkeakoulussa opettajaopinnot, joissa koulutus järjestettiin Kurun metsäoppilaitoksessa (nyk. osa Tampereen seudun ammattiopistoa (TREDU)).[1] Vuonna 1995 hän aloitti jatko-opintonsa Jyväskylän yliopistossa.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja Tiirolan ensimmäinen tutkimusvakanssi Jyväskylän yliopistossa oli assistenttina 1999 ja 2000–2001.[1] Vuodesta 2001 lähtien hän työskenteli tutkijana. Tiirola väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 2002 molekyylibiologiasta.[2] Hänen väitöskirjansa (Phylogenetic analysis of bacterial diversity using ribosomal RNA gene sequences) käsittelee bakteerien monimuotoisuuden tutkimista fylogeneettisen analyysin avulla tarkastelemalla geenien järjestystä RNA:ssa.

Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi Jyväskylän yliopistossa eri tehtävissä opettajana ja tutkijana. Post doc -tutkijana hän työskenteli 2004–2007.[1] Hän työskenteli välissä 2007–2009 jakson Suomen Akatemian akatemiatutkijana.[1] Sitten hän palasi 2010 akatemiatutkijaksi Jyväskylän yliopistoon.[1] Viimeksi ennen professoriksi nimitystään hän toimi vuodesta 2012 yliopistonlehtorina.[1] Tiirola on myös Tampereen teknillisen yliopiston mikrobiologian dosentti vuodesta 2007.[1]

Marja Tiirola on tehnyt useita tutkimusvierailuja ulkomaisiin yliopistoihin. Lokakuussa 2002 hän oli tutkijana Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) Heidelbergissä, jossa hän toimi Toby Gibsonin tutkimusryhmässä.[1] Vuonna 2005 hän työskenteli vuoden ensimmäisen puoliskon Warwickin yliopistossa, Isossa-Britanniassa Colin Murrellin johdolla.[1][3] Lukuvuonna 2014-2015 Tiirola oli vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa (San Diego).[2][4][3]

Professoriksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirola aloitti Jyväskylän yliopiston ympäristömikrobiologian määräaikaisena professorina vuonna 2014.[2] Vuoden 2015 alussa professuuri vakinaistettiin.[2] Professuurissa painottuu bio- ja ympäristötieteiden eri tutkimusalojen (solu- ja molekyylibiologian, akvaattisten tieteiden, ympäristötieteiden genetiikan ja evoluutiotutkimuksen) yhteistyö Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen sisällä.[2] Professorina Tiirola tekee sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Professuurin tutkimuksellisena tavoitteena on vahvistaa ihmisen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten tutkimusta Jyväskylän yliopistossa ja etsiä uusia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja luonnonvarojen käyttöön, tuotantoon, talouteen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.[2]

Ympäristömikrobiologian professorina Tiirolan vastuulla on myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen.[2]

Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council, ERC) myönsi professori Tiirolalle tammikuussa 2014 viiden vuoden tutkimusapurahan mikrobien tutkimuksen tekemistä varten.[5][6] Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen määrää sääteleviä mikrobeja ja niiden toimintaa.[5][7]

Vuonna 2018 Euroopan tutkimusneuvosto myönsi hänelle ylimääräistä Proof of Concenpt Grants- rahoitusta.[3][6]

Tutkimusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologina Marja Tiirola on kiinnostunut erityisesti mikrobien ekologiasta ja bioteknologiasta. Hän on tutkinut myös molekyylibiologiaa, joka avaa uusia lähestymistapoja tutkia biokemiallisia prosesseja ja ymmärtää mikrobien toimintaa. Hänen viimeisimmät tutkimuksensa pyrkivät selvittämään, mikä on mikrobien rooli hiilen ja typen kiertoprosesseissa ympäristössä.[8]

Vuosina 2012–2016 Tiirola työskenteli Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, jonka avulla pyrittiin kehittämään menetelmä mikrobien toiminnan tutkimiseksi erityisen RNA-yksikön avulla.[9] Sittemmin hän on osallistunut laajaan eurooppalaiseen, vuoteen 2019 jatkuvaan tutkimushankkeeseen, joka kehittelee mikrobien toiminnan seuraamiseksi erityistä radioaktiivisiin isotooppeihin perustuvaa seurantamenetelmää (Radio Isotope Probing, RIP).[9] Menetelmä perustuu keksintöön, jonka avulla radioaktiivisuus voidaan muuttaa pH-signaaliksi, jolloin happamuutta mittaavat puolijohdeanturit pystyvät keräämään mittaustietoa.[5]

Tiirola osallistuu myös EU:n rahoittamaan tutkimusprojektiin, jonka avulla pyritään vähentämään jätevesien typpikuormitusta vesistöihin.[9] Projekti päättyi heinäkuussa 2017.[9] Hanke on jatkoa aiemmalle kansalliselle tutkimusprojektille, jossa pyrittiin kehittämään tehokkaampia jätevesien typenpoistoratkaisuja.[9]

Suomen akatemia myönsi 2019 Tiirolalle rahoituksen tutkimukseen, jossa etsitään vaikeasti hajoavien nanomateriaalien hajottajamikrobeja.[10]

Nimityshetkellään (alkuvuonna 2015) Tiirola oli julkaissut yli 50 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.[2]

Organisaattori ja tiedevaikuttaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Tiirola on uransa aikana organisoinut monia kansainvälisiä tiedetapahtumia ja hankkeita. Hän on vuodesta 2010 lähtien koordinoinut pohjoismaista alkuaineiden vakaiden isotooppien tutkimukseen keskittyvää stabiili-isotooppitutkijoiden verkostoa (NordSIR).[2] Tiirolan tutkimusryhmä osallistuu pohjoismaisen DNA-tekniikoita mikrobiologian alalla edistävän NENUN-verkoston toimintaan.[2] Hän on toiminut vuosina 2009–2013 Suomen edustajana EU:n kansainvälisessä, ilmakehään vaikuttavien prosessien tutkimukseen keskittyneessä EU COST SIBAE -ohjelmassa.[2] Lisäksi Tiirola on järjestänyt useita tieteellisiä kokouksia ja tapahtumia.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja Tiirola on naimisissa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan, Keskustapuolueen kunnanvaltuutettu Mikko Tiirolan kanssa ja heillä on viisi lasta.[11][12][13] Mikko Tiirola on kotoisin Pudasjärveltä ja opiskellut metsätieteitä Helsingissä, jossa tapasi vaimonsa.[13][14] Hän isännöi Kaupin tilayhtymää Petäjävedellä yhdessä lankonsa kanssa.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Marja Tiirolan Curriculum Vitae (PDF). 4.9.2013. (englanniksi) Viitattu 5.4.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Marja Tiirola ympäristömikrobiologian professuuriin Jyväskylän yliopisto, 2015. Viitattu 5.4.2016.
  3. ↑ a b c Pertti Perämäki: Rahoitusta syöpähoitojen tehon seurantaan: 150 000 euroa Jyväskylän yliopiston professorille KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 27.5.2018.
  4. ↑ Directory Scripps Institute of Oceanography, UC San Diego. 5.4.2016 (englanniksi) Viitattu 5.4.2016.
  5. ↑ a b c Mikrobitutkimukselle miljoona-apuraha Yle Uutiset 21.1.2014. Viitattu 5.4.2016.
  6. ↑ a b Tavoitteena parempi syöpähoito Lääkärilehti.fi. Viitattu 27.5.2018.
  7. ↑ Suomalaistutkija sai arvostetun apurahan - "Voi synnyttää uusia lääketieteellisiä sovelluksia" Talouselämä. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Marja Tiirolan sivu Jyväskylän yliopisto, 2016. (englanniksi) Viitattu 5.4.2016.
  9. ↑ a b c d e Tiirola lab - projects 2014 (Professori Tiirolan meneillään olevat tutkimushankkeet) (PDF). Jyväskylän yliopisto, 2014. (englanniksi) Viitattu 5.4.2016.
  10. ↑ Suomen Akatemia myönsi rahoituksen hajottajamikrobien, akillesjänteen ja myyrien tutkimiseen | Jyväskylän yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 24.10.2019.
  11. ↑ Mikko Tiirola - Ylen Vaalikone 2017 Ylen Vaalikone 2017. Arkistoitu 28.8.2017. Viitattu 24.6.2017.
  12. ↑ Marja Tiirola - CV users.jyu.fi. Viitattu 24.6.2017.
  13. ↑ a b MTK:n metsäjohtaja on yksi Suomen suurimmista lomituspalvelun käyttäjistä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 8.5.2018.
  14. ↑ Metsäjohtaja johtaa metsästä päin www.metsaan-lehti.fi. Viitattu 20.5.2019.
  15. ↑ Metsävaltuuskuntaan puheenjohtaja Petäjävedeltä Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marja_Tiirola&oldid=22458485”