Marja Nuuttila-Helenius
Marja Nuuttila-Helenius (28. elokuuta 1932 Helsinki – 4. maaliskuuta 2016) oli suomalainen arkkitehti, joka teki pääosan urastaan toimiston Castrén–Jauhiainen–Nuuttila (myöhemmin CJN Oy) osakkaana. Hän oli mukana pääsuunnittelijana tai suunnitteluryhmän jäsenenä muun muassa Lappeenrannan kaupungintalon (1983), Espoon virastotalon ja kaupungintalon, Pasilan virastokeskuksen (1982), Pasilan rautatieaseman (1990, purettu 2017) ja Kauppakeskus Kluuvin suunnittelussa.[1]
Marja Nuuttila-Helenius syntyi Helsingissä ja valmistui Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolta vuonna 1959. Hän työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa, kunnes vuonna 1964 pääsi Viljo Revellin toimistoon. Revellin kuoleman jälkeen sen toimintaa jatkoivat osakkaina Heikki Castrén, Juhani Jauhiainen ja Marja Nuuttila-Helenius ensin nimellä Heikki Castrén & Co, vuodesta 1972 nimellä Castrén–Jauhiainen–Nuuttila ja vuodesta 1974 nimellä CJN Oy.[1]
Nuuttila-Helenius toimi vastaavana suunnittelijana Naisarkkitehtien yhdistys Architectan vuonna 1982 Helsingin kaupungin taidemuseossa järjestämässä suomalaisten naisarkkitehtien näyttelyssä, joka kiersi myös Saksassa, Irlannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.[1]
Marja Nuuttila-Helenius jäi pois työelämästä vuonna 1988. Hän oli naimisissa Antti Heleniuksen kanssa. He omistivat Salon Muurlassa sijaitsevan Pullolan kartanon. Nuuttila-Helenius oli Galleria Anhavan perustajaosakas yhdessä Ilona Anhavan kanssa.[1]
Kohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
![Espoon purettava[2] kaupungintalo](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Espoon_kaupungintalo.jpg/240px-Espoon_kaupungintalo.jpg)
Espoon purettava[2] kaupungintalo -
Espoon hotelli- ja ravintolaopisto -
Pasilan rautatieasema
![Espoon purettava[2] kaupungintalo](/wiki/Tiedosto:Espoon_kaupungintalo.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jauhiainen, Juhani: Päämäärätietoinen arkkitehti (Marja Nuuttila-Heleniuksen muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Rakentaminen | ”Vihdoin” – Vuosikausia kestänyt vääntö on lopullisesti ohi, Espoon kaupungintalon purkaminen alkoi Helsingin Sanomat. 20.7.2022. Viitattu 13.9.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marja Nuuttila-Helenius, Naisten ääni -sivusto