Marja Leinonen
| Marja Leinonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1946 Varkaus |
| Kuollut | 8. kesäkuuta 2019 (73 vuotta) Helsinki |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Instituutti | Tampereen yliopisto |
| Oppilaat | mm. Larisa Leisiö[1] |
| Tutkimusalue | kielitiede |
Ulla Marja-Leena Leinonen (16. tammikuuta 1946 Varkaus – 8. kesäkuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija ja Tampereen yliopiston slaavilaisen filologian professori.[2][3][1]
Leinonen kirjoitti ylioppilaaksi Varkauden yhteislyseosta vuonna 1964 ja suoritti kirjeenvaihtajatutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui kauppatieteen kandidaatiksi (1967). Sitten hän opiskeli venäjän kieltä ja yleistä kielitiedettä Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi (1975), lisensiaatiksi (1979) ja tohtoriksi (1983).[2][1] Hänen väitöskirjansa Russian aspects, ”temporal’naja lokalizacija” and definiteness/indefiniteness käsitteli venäjän verbiaspektin semantiikkaa ja pragmatiikkaa.[1]
Työurallaan Leinonen toimi yleisen kielitieteen virkaatekevänä lehtorina Helsingin yliopistossa (1975–1978).[2][1] Tänä aikana hän laati muun muassa laati opetusmonisteen Venäjän fonetiikan perusteet (1977), jota on käytetty vielä 2010-luvun lopullakin monen korkeakoulun venäjänopetuksessa.[1] Hän oli Suomen Akatemian tutkimusassistentti vuosina 1979–1983 ja Tampereen yliopiston slaavilaisen filologian assistentti (1978–1981).[2] Vuodesta 1981 lähtien Leinonen opetti Tampereen yliopistossa, ensin yleisen kielitieteen lehtorina ja sitten slaavilaisten kielten professorina vuodesta 1985 vuoteen 2004 saakka.[1] Hän jäi ennenaikaiselle eläkkeelle kyllästyttyään yliopistomaailman silloiseen henkeen.[3][4]
Leinosen väitöskirjan aiheena oli venäjän kielen verbien aspektien merkitykset, ja tämä tutkimus nauttii kansainvälistä arvostusta. Myöhemmin hän vertaili suomen ja venäjän lauserakenteita sekä tutki puhutun venäjän piirteitä. Hän myös pani alulle Suomen venäläisen populaation muistitiedon tutkimuksen, erityisesti Karjalan kannaksen venäläisten evakkojen, josta aiheesta hän ohjasi useita opinnäytetöitä. Leinosen omat tutkimukset tältä alueelta koskevat kielikontakteja sekä suomenvenäläisten perinteitä ja arkihistoriaa. Leinonen kiinnostui myös Stadin slangin venäläisperäisistä sanoista.[3][4]
Myöhemmällä iällään Leinonen opetteli komin kielen ja laati komilaisten kollegojen kanssa tutkimuksia tuon kielen rakenteesta sekä sen alueella olleista kielikontakteista.[3] Hän tutki myös laajemmin Pohjois-Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten ja kansojen tutkimushistoriaa.
Leinonen oli myös arkistotutkija. Lisäksi hän käänsi suomeksi pohjoisia alueita käsitteleviä kansa- ja kielitieteellisiä tutkimuksia ja matkakertomuksia.[3] Hän osallistui myös Michael Branchin A. J. Sjögren -projektiin kirjoittamalla tämän päiväkirjoja puhtaaksi Kansalliskirjaston nettijulkaisua varten.[5] Eläkevuosinaan Leinonen ryhtyi harrastamaan balttilaisia kieliä sekä niiden alueella tapahtuneita kielikontakteja. Hän opetteli latvian kielen ja käänsi myös latvialaista kirjallisuutta suomeksi. Lisäksi hän harrasti latvian kulttuuria laulamalla Helsingin latvialaisen kuoron riveissä.[3]
Leinonen harrasti myös taidemaalausta sekä lintujen tarkkailua ja matkailua.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Larisa Leisiö: ”Tollot luulevat, että tutkimuksen pitää juosta kvartaalitalouden perässä”. Marja Leinonen 1946–2019 Virittäjä 3/2019: 446–449. 2019. Viitattu 10.3.2020.
- ↑ a b c d Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 10. maaliskuuta 2021), s. 387
- ↑ a b c d e f g Larisa Leisiö, Maria Vilkuna: Marja Leinonen 1946–2019. Komin kielen tutkija ja taitaja. Helsingin Sanomat, 12.8.2019, s. B 17. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.8.2019.
- ↑ a b Facta 2001, Täydennysosa 1990, WSOY 1990, s. 340
- ↑ Esko Häkli: Akateemikko A. J. Sjögrenin päiväkirjat helmet.fi. 8.9.2018. Helsinki: Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 18.8.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
