Marija Vasiltšikova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Prinsessa Marija Vasiltšikova (ven. Мария Васильчикова; 11. tammikuuta 1917 (J: 29. joulukuuta 1916) Petrograd - 21. elokuuta 1978 Lontoo) oli venäläinen aatelinen, joka otti osaa 20. heinäkuuta 1944 Adolf Hitlerin murhayritykseen.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinsessa Marija Vasiltšikova syntyi Pietarissa, Venäjän keisarikunnassa. Hänen perheensä oli venäläisiä aristokraatteja, jotka pakenivat lokakuun vallankumousta vuonna 1917. Vasiltšikova asui pakolaisena Weimarin tasavallassa ja Ranskassa sekä Liettuassa aina toiseen maailmansotaan asti.

Hitleria vastaan tehty epäonnistunut salamurha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Vasiltšikova ja tämän sisko Tatiana Metternich matkustivat Berliiniin. Maattomina ihmisinä he onnistuivat hankkimaan työluvan. Sen jälkeen, kun he saivat työtä Auswärtiges Amtista (Saksan ulkoministeriö), Mariesta tuli tohtori Adam von Trott zu Solzin sihteeri, joka oli Hitlerin salamurhan takana.

Kun salamurha epäonnistui, monet juonessa olleet Vasiltšikovan ystävät ja työtoverit tapettiin. Adam von Trott zu Solz teloitettiin, ja Vasiltšikova pakeni Berliinistä Wieniin, missä hän toimi sairaanhoitajana sodan loppuun saakka.

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali George S. Pattonin johtama Yhdysvaltain maavoimien 3. armeija löysi Vasiltšikovan 4. toukokuuta 1945 Gmundenin ulkopuolelta. Vasiltšikova oli töissä tulkkina armeijassa, mutta sairastui tulirokkoon ja joutui sairaalaan. Kun Vasiltšikova parantui, hän nai Yhdysvaltain armeijan kapteenin Peter G. Harndenin. Pariskunta asettui asumaan Pariisiin, missä Harnden avasi arkkitehtitoimiston. Sen jälkeen, kun Harnden kuoli vuonna 1971 Barcelonassa, Vasiltšikova muutti Lontooseen, missä kuoli leukemiaan 12. elokuuta 1978.