Marianna (kirja)
Marianna on Nancy Buckhinghamin kirjoittama kirja, josta ilmestyi Kaarina Jaatisen suomennos Kariston kustantamana 1983. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tätä juoniosiota on pyydetty korjattavaksi, koska se ei tällaisena sovi tietosanakirjaan. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tyyli. + Juonikuvausta lyhennettävä huomattavasti. |
Kirja on tarina 15-vuotiaasta nuoresta naisesta, Mariannasta, joka naitetaan isänsä ikäiselle rikkaalle miehelle Englantiin. Hän joutuu lähtemään Mareida saarelta jättäen taakseen pieni muotoisen rakkaustarinan köyhän maalaispojan Jacinton kanssa ja viiniä paljonkin litkivän isänsä kaikkineen velkoineen. Mariannan uusi aviomies paljastuu kuitenkin hyvinkin kieroutuneeksi mieheksi. Miehen huomattua oman ja ainoan tyttärensä kasvaneen ja menevän naimisiin, hän halusi uuden tyttären. Marianna on kuin unelma tällaiselle miehelle; hän on kaunis tyttö, nuori, viaton ja suloinen. Aviomies, William, ei anna Mariannan valita edes omia vaatteitaan, vaan hankkii tälle lapselliseen tyyliin vaatteita. Hän kutsuu tätä pikku tytön tavoin, ja antaa selkäpiiskaa, jos Marianna on tottelematon. Marianna käy kuitenkin pieneen kapinaan, ja jää lopulta vähän voitolle. Mutta ongelmia vielä löytyy, nimittäin heillä ei ole vieläkään lapsia.
Sitten pakka sekoitetaankin oikein kunnolla, kun Marianna tapaa lapsuuden rakastuksensa Jacinton Englannissa. Jacinto on oppinut ja on päässyt töihin Lontooseen, ja on vieläkin rakastunut Mariannaan. Heidän on vaikea vastustaa toisiaan, joten kun William on matkoilla, he tapaavat sunnuntaisella sillalla, ja jatkavat siitä pienelle majalle rakastelemaan. Mutta eräänä iltapäivänä Marianna ja Jacinto jää kiinni itse teosta, kun William saapuu paikalle. William alkaa piiskata Jacintoa hevospiiskallaan ja kaatuu mähäkässä maahan ja kuolee. Jacinton on pakko paeta ja Mariannan on pakko valehdella.
Marianna sanoi kotiin tullessaan ollessaan kävelyllä, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Williamin poika, joka inhoaa Mariannaa, sanoi kuitenkin Williamin lähtemään etsimään häntä. Marianna sanoi ettei olisi nähnyt tätä. Poliisit löysivät kuitenkin Williamin nopeasti. Kukaan ei osannut yhdistää Mariannaa Williamin kuolemaan. Williamin poika, Ralph, kuitenkin kertoi nähneensä kaukoputkella jonkun epäilyttävän miehin sillä lailla vilkuilevan ympärilleen ennen Williamin kuolemaa. Hänen tuntomerkkinsä osui juuri Jacinton kohdalle. Silloin Marianna tiesi Ralphin tietävän heistä, koska hän oli ennen Jacintoa sillalla ja he syleilivät. Etsinnät alkoivat tietysti heti. Marianna varoitti Jacintoa menemällä Lontooseen ja hän kehotti Jacintoa menemään toiseen maahan. Jacinto lähti heti laivalla pois Englannista.
Kukaan ei löytänyt enää Jacintoa, ja Marianna ei saanut tietää hänestä mitään muuta, kuin että hän oli turvallisesti perillä. Marianna tuli pian raskaaksi. Hän toivoi salaa, että lapsi olisi Jacinton, mutta pelkäsi samalla, että tämä perisi Jacinton tumman ihon ja tummat hiukset. Tällöin kaikki saisi tietää, ettei lapsi ollut Williamin. Siitä tuli poika, ja sai lempinimekseen Dick. Hän ei kyllä onneksi ollut perinyt Jacinton tummaa ihoa ja tummia hiuksia, mutta heissä oli jotain samanlaista.
Marianna lähti takaisin Mareidalle poika mukanaan. Hänen isänsä oli kuollut jo kauan sitten viiniin, ja oli jättänyt Mariannalle Mareidan viininvalmistustilat. Marianna eli poikansa kanssa siellä onnellisesti. Hän piti siellä isänsä viininvalmistuspaikkaa.
Kun Dick oli jo melkein aikuinen, Mariannalle tuli vieras. Jacinto. Hän oli tullut rikkaaksi. Heillä riitti paljon juteltavaa, mutta sitten Jacinto kertoi, että hän on naimisissa ja hänellä on tytär Lucia. He molemmat ovat mukana. Mutta hänen vaimonsa oli kuoleman sairas ja kuolisi millä hetkellä keuhkotautiin. Jacinto rakasti edelleen Mariannaa, eikä ollut ikinä rakastanut vaimoaan. Kellekään muille ei kerrottu Jacinton oleva tämä herra, vaan tämän luultiin olevan liikemies. Vain Jacinton vanhemmat tiesivät.
Marianna, Dick, Jacinto ja tämän tytär Lucia viettivät aikaa paljon yhdessä päivisin lasten tietämättöminä totuudesta. Yhtenä päivänä kuitenkin tapahtui jotakin; Dick oli kosinut Luciaa, joka oli melkein samanikäinen kuin Dick. He rakastivat toisiaan. Mutta Mariannan kerrottua heidän saattavan olevan sisarpuolia, Dick raivostui Mariannalle. Hän lähti Englantiin hänen ehkä velipuolen Ralphin luokse oppimaan talousasioita. Lucia ja Dick lähtivät äidin kuoltua pois Madeiralta.
Marianna päätti lähteä noin vuoden päästä poikansa luokse. Dick oli iloinen siitä. Hän oli saanut tietää enemmän Mariannan entisestä aviomiehestä Williamista ja hänen kieroutuneesta luonteestaan, ja ymmärsi Mariannaa. Sattumalta Marianna näki siellä Jacinton. Jacinto oli tullut sinne lääkäriin, hän oli sokeutumassa. Tämä järkytti Mariannaa, mutta he silti rakastivat toisiaan. Lucia oli mennyt naimisiin. Dick lähti Ralphin luota. Hän oli saanut tietää, että Ralph oli varastanut rahaa. Rahat, jotka olivat joululahjoja sotilaille. Ja hän oli menossa Mariannan luokse, kun Jacinto oli siellä. Hän tunnisti Jacinton näitten vuosienkin jälkeen. Hän uhkasi mennä kertomaan poliisille, ja Jacinto joutuisi putkaan murhasta. Mutta Mariannapa tiesi Ralphin varkaudesta, ja kiristi tätä. Ralph joutui suostumaan tähän järjestelyyn, ja Marianna ja Jacinto lähtivät yhdessä Mareidalle, varmaan koko loppuelämäkseen.