Maria Widnäs
Maria Widnäs (7. huhtikuuta 1903 Pietari – 21. joulukuuta 1972 Helsinki)[1] oli suomalainen filosofian tohtori, professori, kirjastonhoitaja ja kielenkääntäjä.[2][3][4]
Maria Widnäsin vanhemmat olivat kenraalimajuri Bernhard Otto Widnäs ja Vera Mihailov. Maria Widnäs oli maineikkaan, Katariina Suuren perustaman Smolnan instituutin kasvatti.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi 1921 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1927 sekä filosofian tohtoriksi 1952. Widnäs suoritti kääntäjätutkinnot suomen, englannin, venäjän ja ruotsin kielissä 1950 sekä saksan kielessä 1952. Hän teki opintomatkoja Saksaan ja Alankomaihin 1955, Moskovaan 1957, Ruotsiin ja Neuvostoliittoon useita kertoja 1955–1961, Varsovaan ja Krakovaan 1958-1960 sekä Leningradiin 1965. [3]
Widnäs oli Suomen Luotonantajayhdistyksen arkistonhoitajana 1921–1926 ja Helsingin yliopiston kirjastossa amanuenssina 1927–1939, nuorempana alikirjastonhoitajana 1939–1954 ja vanhempana alikirjastonhoitajana 1954–1970. Hän työskenteli valantehneenä kielenkääntäjänä vuodesta 1950 alkaen ja oli apulaisprofessorina Oklahoman yliopistossa 1961–1962 sekä Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden dosenttina 1962–1972.[3][5]
Widnäs oli Kääntäjäyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1960 alkaen, Suomen slavistipiirin sihteerinä vuodesta 1964 ja Babel-aikakauslehden kirjeenvaihtojäsenenä vuodesta 1964. [3] Suomen slavistipiiri ry. on vuodesta 1984 alkaen jakanut Maria Widnäsin mukaan nimettyä gradupalkintoa.[2]
Maria Widnäs löytyi kuolleena kirjoituspöytänsä äärestä kaksi päivää ennen joulua 1972. Muistokirjoituksessaan professori Valentin Kiparsky totesi, että vuoteen 1966 voimassa ollut yliopiston vanhentunut johtosääntö, joka oli vaatinut suomen kielen täydellistä hallintaa, oli käytännössä estänyt Widnäsiä osallistumasta oppituolin professorinviran hakuihin. Kiparsky totesi, että koska Widnäsiä ei ”muodollisista syistä” johtuen päästetty mukaan kilpailuun, ei voitu tietää, kuinka hän olisi haussa pärjännyt. Suomen Tasavallan presidentti myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 1971.[2]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jacob Grot och universitetets ryska bibliotek. 1947 (Julkaisu Doriassa)
- La position de l'adjectif épithète en vieux Russe XIe-XVIIe siècle, väitöskirja. 1952
- Yhteisluettelo Suomen tieteell. kirjastoissa olevista aikakaus- ja sarjajulkaisuista. 1953
- Leninbiblioteket i Moskva. Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen 45/1958
- Les synaxaires slavo-russes des "Fragments finlandais". Commentationes humanarum litterarum 38,1. Societas scientiarum Fennica, Helsinki 1966
- Brev till Georg Stiernhielm; utg. och kommenterade av Per Weselgren med bistånd av Gerhard Bendz och Maria Widnäs. Skrifter utgivna av Vetenskapssocieteten i Lund 60. Gleerup, Lund 1968
- La collection des manuscrits de la Section Slave de la Bibliothèque Universitaire de Helsinki. 1971 (Julkaisu Doriassa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Maria Widnäs, Helsingin Sanomat, 1972, No 342, sivu 2, julkaistu 29.12.1972
- ↑ a b c d Susan Ikonen: Maria Widnäs slavistipiiri.blogspot.com. 3.9.2021. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ a b c d Vem och vad? Biografisk handbok 1967 (Projekt Runeberg)
- ↑ Veronica Shenshin : Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa - Kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen venäläisväestön vaiheista autonomian ajoilta nykypäiviin. 2008, sivu 82
- ↑ Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918-2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
