Maria Tudor (Ranskan kuningatar)
Maria Tudor (28. maaliskuuta 1496 – 25. kesäkuuta 1533) oli Henrik VIII:n nuorin sisar ja Englannin prinsessa.[1] Hänestä tuli kahdeksantoistavuotiaana Ranskan kuningatar hänen avioiduttuaan Ranskan kuningas Ludvig XII:n kanssa, ja vaikka hän meni myöhemmin naimisiin veljensä hyvän ystävän Charles Brandonin kanssa, häntä kutsuttiin aina ”ranskalaiseksi kuningattareksi”.
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Tudor oli Englannin kuningas Henrik VII:n ja Yorkin Elisabetin viides ja nuorin aikuiseksi kasvanut lapsi. Hän oli lapsena hyvin läheinen veljensä Henrik VIII:n kanssa. Veli nimesi tyttärensä Marian sisarensa mukaan ja samaten karakin Mary Rosen.
Nuorta Maria Tudoria pidettiin yhtenä Euroopan kauneimmista prinsessoista. Hänet kihlattiin lapsena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tulevan keisarin Kaarle V:n kanssa, mutta avioliittoa ei kuitenkaan solmittu Henrik VIII:n ulkopoliittisten tavoitteiden takia. Sen sijaan Maria kihlattiin kauhukseen itseään 34 vuotta vanhemman Ranskan kuninkaan kanssa.[1]
Avioliitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8. lokakuuta 1514 18-vuotias Maria vihittiin 52-vuotiaan Ranskan kuningas Ludvig XII:n kanssa Abbevillessä. Kahdesta aiemmasta avioliitosta huolimatta kuninkaalla ei ollut elossa olevaa poikaa, ja saadakseen pojan hän solmi kolmannen avioliiton.lähde? Ludvig kuitenkin kuoli jo 1. tammikuuta 1515 alle kolme kuukautta avioliiton solmimisen jälkeen, eikä avioliitosta syntynyt lapsia. Avioliiton lyhyydestä huolimatta aikalaiset kutsuivat Maria Tudoria aina ”ranskalaiseksi kuningattareksi”.[1]
Maria oli ollut onneton avioliitossaan Ludvigin kanssa, sillä hän lienee jo ollut rakastunut Suffolkin ensimmäiseen herttuaan Charles Brandoniin. Tammikuun 1515 lopulla Henrik VIII lähetti herttuan Ranskaan hakemaan Maryä takaisin Englantiin. Pariskunta avioitui salaa 3. maaliskuuta. Periaatteessa avioliitto oli maanpetos, sillä Brandon oli nainut kuninkaallisen prinsessan ilman kuninkaan suostumusta. Henrik VIII vihastui, ja hänen neuvostonsa oli sitä mieltä, että Brandon pitäisi vangita tai teloittaa. Koska kardinaali Wolsey puuttui tilanteeseen ja Henrik oli kiintynyt sekä sisareensa että Brandoniin, pariskuntaa rangaistiin vain raskailla sakoilla. Heidät vihittiin virallisesti 13. maaliskuuta 1515 Greenwichin palatsissa.[1]
Maria ja Suffolk saivat neljä lasta, mutta vain kaksi tytärtä eli aikuisiksi:
- Henry Brandon, Lincolnin ensimmäinen jaarli (11. maaliskuuta 1516 – 8. maaliskuuta 1534)
- Lady Frances Brandon (16. kesäkuuta 1517 – 20. marraskuuta 1559), joka meni naimisiin Dorsetin kolmannen markiisin Henry Greyn kanssa. Heidän tyttärensä oli lady Jane Grey.
- Lady Eleanor Brandon (1519 – 27. syyskuuta 1547), joka avioitui Cumberlandin toisen jaarlin Henry Cliffordin kanssa.
Henrik VIII:n ja Marian välit kiristyivät 1520-luvun loppupuolella, kun Maria vastusti kuninkaan ponnisteluja saada avioliittonsa Katariina Aragonialaisen kanssa kumotuksi.lähde? Maryn tiedetään inhonneen tulevaa kuningatarta Anna Boleynia.[2]
Maria haudattiin Bury St Edmundsin luostariin Suffolkiin, mutta kirkon tuhouduttua ruumis siirrettiin lähellä olevaan St. Maryn kirkkoon. Vaimonsa kuoleman jälkeen Charles Brandon avioitui holhokkinsa, sairaan poikansa kihlatun, kuuluisan Catherine Willoughbyn kanssa.[1]
Maria Tudor elokuvataiteessa ja kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Tudoria tulkitsi vuonna 1922 mykkäelokuvan tähti Marion Davies elokuvassa When Knighthood Was in Flower, jonka sanottiin tuolloin olleen kallein koskaan tehty elokuva ja josta tuli yksi Daviesin suurimmista menestyselokuvista. Toisen fiktiivisen version Marian avioliitoista kertoo vuoden 1953 Walt Disneyn tuotantoa oleva, Ken Annakinin ohjaama elokuva Miekka ja ruusu (The Sword and the Rose), jonka pääosissa ovat Richard Todd ja Glynis Johns.
Maria on myös aiheena seuraavissa romaaneissa: Jean Plaidyn Mary, Queen of France, Molly Costain Haycraftin The Reluctant Queen ja Maureen Petersin Princess Desire.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- W.C. Richardson: Mary Tudor: The White Queen.
- Alison Plowden. Lady Jane Grey and the House of Suffolk.
- Maria Perry: The Sisters of Henry VIII: The Tumultuous Lives of Margaret of Scotland and Mary of France.
- Alison Weir: Henry VIII: King and Court.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Claire Ridgway: 25 June 1533 – Mary Tudor, Queen of France, dies Tudor Society. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Mary Tudor (1496–1533) encyclopedia.com. Viitattu 10.3.2023.
