Maria Ekman-Kolari
| Maria Ekman-Kolari | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1969 (ikä 54–55) Pori |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | tietokirjailija, antiikki-, design- ja taidemeklari |
| Kirjailija | |
| Aiheet | antiikki- ja designesineet |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Maria Helena Ekman (s. 1969 Pori) on suomalainen tietokirjailija sekä antiikki-, design- ja taideasiantuntija, joka on tullut tunnetuksi muun muassa löydettyään keisari Nikolai II Talvipalatsin yksityissalonkien kalustoja. Vuoteen 2021 Ekmanin sukunimi oli Ekman-Kolari.
Ekmanin löytämä Talvipalatsin ”valkoisen salongin” kalusto löytyi vuonna 1998 helsinkiläiseltä vintiltä ja vuonna 2009 löytyi ”hopeisen salongin” kalusto, josta tuli kansainvälinen sensaatio. Jälkimmäinen kalusto on yhä kallein Suomessa huutokaupattu antiikkiesine.[1] Ekman on lisäksi löytänyt suuren määrän eli kaikkiaan noin 160 turkulaisen taiteilija Santeri Salokiven kehystämätöntä teosta, jotka olivat kadoksissa yli 70 vuotta.[2]
Yhdessä toimittaja Merja Asikaisen kanssa hän julkaisi vuonna 2017 kirjan Antiikkia – ostajan opas. Vuonna 2020 hän julkaisi elämäkerran suomenruotsalaisesta liikemiehestä, mesenaatista ja diplomaatista Allan Hjeltistä (1885–1945).[3] Kirjan suomenkielinen käännös ilmestyi lokakuussa 2021.
Ekman kirjoittaa kolumneja sijoittajalehti Arvopaperiin sekä sisustuslehti Koti ja Keittiöön. Aiemmin hän on kirjoittanut myös muihin lehtiin.lähde?
Yrityksen Oy Maria Ekman-Kolari Ab:n hän perusti vuonna 2016 toimittuaan asiantuntijana ja intendenttinä kolmen vuosikymmenen aikana Hörhammerilla ja Hagelstamilla sekä johtavana intendenttinä että meklarina Bukowskilla.[4]
Koulutukseltaan Ekman on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rautio, Seija: Ennätyshintaan myyty tsaariperheen kalusto päätyy arvokkaaseen ympäristöön Yle Uutiset. 15.12.2009. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ Helsingin Sanomat 1.6.2018
- ↑ Hufvudstadsbladet 28.11.2020
- ↑ Rinne, Jaana: Antiikin tasinoita Fim.com. 22.2.2017. Arkistoitu 2.10.2021. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ Valtiotieteilijästä tuli taidekauppias: ”Taide kertoo paljon aikansa vallanpitäjistä” | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 3.10.2021.