Maria Baranova
Maria Baranova (s. 1992 Lohja) on suomalainen balettitanssija.[1] Hän on tällä hetkellä primaballerina Baijerin Baletissa.[2]
Aikaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Baranova syntyi Suomessa ukrainalaiseen perheeseen ja aloitti baletin 3-vuotiaana.[3][4] Baranovan isä Oleksandr Baranov on suomalais-ukrainalainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija.[3] Baranova opiskeli Helsingin tanssiopistossa 12–13-vuotiaaksi opettajinaan muun muassa Anastasia Dunets, Maj-Lis Rajala ja Juha Kirjonen.[3][5] Otettuaan yksityistunteja Baranova pääsi Hampurin balettikouluun 16-vuotiaana ja ensimmäisen vuoden jälkeen John Neumeier kutsui hänet Hampurin Balettiin vuonna 2009.[6][3][7] Kuitenkin ennen päätöstään aloittaa työt Hampurissa, Baranova sai kutsun myös Suomen Kansallisbalettiin menestyttyään Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa vuonna 2009.[6]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hampurin baletissa Baranova tanssi kolme vuotta edeten kuorotanssijasta nopeasti solistitehtäviin.[7] Vuonna 2011 Baranova sai jälleen kutsun Suomen Kansallisbalettiin, tällä kertaa suoraan ensitanssijaksi solistitehtäviin.[6] Baranova päätti pian muuttaa takaisin Suomeen ja hän tanssi Kansallisbaletissa 2011-2015. [6] Hänen ensimmäinen roolinsa Suomen Kansallisbaletissa oli Don Quijote -baletin päärooli Kitri.[6] Suomen Kansallisbalettiin Baranovan kutsunut taiteellinen johtaja Kenneth Greve luonnehti Baranovaa poikkeuksellisen päättäväiseksi ja omistautuneeksi nähden hänessä poikkeuksellista lahjakkuutta sekä henkistä kanttia.[7] Suomen Kansallisbaletissa Baranova on tanssinut pääroolin lukuisissa klassikkobaleteissa kuten Bajadeeri, Coppélia, Don Quijote, Manon, Prinsessa Ruusunen, Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas sekä Romeo ja Julia.
Huhtikuussa 2015 Bostonin baletin taiteellinen johtaja Mikko Nissinen kutsui Baranovan mukaan tiimiinsä. [8] Hän työskenteli Yhdysvalloissa vuoteen 2019 asti, jolloin hänelle tarjottiin prima ballerinan paikkaa hänen nykyisen työnantajansa, Baijerin Baletin, palveluksessa. [9]
Kilpailut ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baranova on osallistunut menestyksekkäästi useisiin balettikilpailuihin. Vuonna 2009 Baranova voitti Helsingin kansainvälisen balettikilpailun juniorisarjan kilpailun historian ensimmäisenä suomalaisena.[10] Hän osallistui samaan kilpailuun myös vuonna 2012, tällä kertaa seniorisarjassa sijoittuen toiseksi.[11] Kenties merkittävin palkinto Baranovan tanssijauralla on Erik Bruhn -palkinto[12] (Toronto, Kanada), jonka hän voitti 2011. [13] Baranova tanssi "Giselle" pas de deux'n ja "Chopin Dialogues" koreografian, jonka Neumeier oli Baranovalle erityisesti luonut. [8]
Rooleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Kansallisbaletissa pää- ja solistirooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bajadeeri: Nikiya (Natalia Makarova)
- Coppélia: Swanilda (Marc Ribaud)
- Don Quijote: Kitri (Patrice Bart)
- Le Corsaire – Merirosvo: Medora (Ivan Liška / Marius Petipa)
- Lumikuningatar: Kerttu, Lumikuningatar (Kenneth Greve)
- Manon: nimirooli (Sir Kenneth MacMillan)
- Peer Gynt: Ingrid (Heinz Spoerli)
- Prinsessa Ruusunen: Aurora (Javier Torres)
- Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas: Klaara (Wayne Eagling ja Toer van Schayk)
- Romeo ja Julia: Julia (John Cranko)
- Double Evil (Jorma Elo)
- In the Middle, Somewhat Elevated (William Forsythe)
- Neljä luonnekuvaa: Koleerinen (George Balanchine)
- Muumipeikko ja pyrstötähti (2015): Niiskuneiti
Hampurin baletissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Illusionen – wie Schwanensee: Quadrille (John Neumeier)
- The Concert (Jerome Robbins)
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pro Dance Award, Helsinki, 2014 [2]
- Helsinki International Ballet Competition, Finland, 2012, 2. sija [14]
- Erik Bruhn Prize in Toronto, Canada, 2011, 1. sija [13]
- International Ballet Competition in Varna, Bulgaria, 2010, 3. sija [15]
- Helsinki International Ballet Competition, Finland, 2009, 1. sija [16]
- International Ballet Competition Premio Roma in Rome, Italy, 2008, 3. sija [2]
- International Ballet Competition in Grasse, France, 2007, 2. sija [2]
- Scandinavian Ballet Competition in Mora, Sweden, 2007, 1. sija [17]
- Pro Dance Award, Helsinki, Finland, 2006 [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pallari, Leena: Prima ballerina chooses Finland Helsingin Sanomat. 10.12.2011. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 30.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Staatsoper Biographien Baranova Maria staatsoper.de. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ a b c d Saranen, Aki: Futarin tyttärestä tuli prima ballerina Helsingin Uutiset. 08.06.2012. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ kuka? | Maria Baranova Helsingin Sanomat. 10.12.2011. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ Devant, Jack: Maria Baranova and Alexei Timofeyev in Diana and Actaeon jackdevant.com. 7.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ a b c d e Pallari, Leena: Ensitanssija valitsi Suomen Helsingin Sanomat. 10.12.2011. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Hakamo, Tanja: Kansallisbaletin Kenneth Greve ballerina Maria Baranovasta: "Mikään hänessä ei ole tavanomaista" Me Naiset. 21.11.2013. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ a b Ashley Rivers: On the Rise: Maria Baranova Dance Magazine. 29.2.2016. Viitattu 26.6.2024. (englanti)
- ↑ Ukrainalaisen jalkapalloilijan tyttärestä kasvoi baletin maailmantähti, joka pitää Suomen mainetta yllä maailmalla Yle Uutiset. 31.5.2022. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ Helsingin balettikilpailun voittajat selvisivät MTV. 11.06.2009. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Saarelainen, Mika: Suomen Maria Baranova pinnisti kovatasoisen balettikisan kakkoseksi Helsingin Sanomat. 7.6.2012. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Denise Sum: The Erik Bruhn Prize Danceviewtimes. 5.3.2011. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ a b The National Ballet of Canada national.ballet.ca. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Maria Baranova Classic FM. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
- ↑ XXIV International Ballet Competition – Varna 2010 XXIX Varna IBC 2020. 18.4.2018. Viitattu 26.6.2024. (englanti)
- ↑ Maria Baranova performs at the Gala ibchelsinki.fi. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Former Prize Winners | Prix du Nord prixdunord.org. Viitattu 26.6.2024. (englanti)