Marcello Fiasconaro
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Marcello Fiasconaro vuonna 1973. | |||
Maa:  Italia
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| EM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Helsinki 1971 | 400 metriä | |
 Pronssia |
Helsinki 1971 | 4 × 400 metriä | |
Marcello Fiasconaro (s. 19. heinäkuuta 1949 Kapkaupunki, Etelä-Afrikka) on italialainen keskimatkan juoksija. Fiasconaro juoksi 800 metrin maailmanennätyksen 1.43,7 Milanossa 27. kesäkuuta 1973. Hän saavutti hopeamitalin 400 metrillä ja pronssia 4 × 400 metrin viestijuoksussa Euroopan-mestaruuskisoissa Helsingissä vuonna 1971.
Marcellon isä Gregorio oli toisessa maailmansodassa italialainen lentäjä, joka ammuttiin alas Itä-Afrikassa, josta hän joutui sotavankeuteen Etelä-Afrikkaan. Sodan jälkeen hän jäi asumaan Etelä-Afrikkaan, avioitui paikallisen eteläafrikkalaisen kanssa. Asuinpaikkana heillä oli Kapkaupunki. Siellä heille syntyi Marcello-poika. Isä-Gregoriosta tuli sittemmin musiikin professori Kapkaupungin yliopistoon.[1]
Marcello Fiasconaron ensimmäinen urheiluharrastus oli rugby, jossa hän saavuttikin paikallista menestystä. Hän oli vahva ja nopea rugbyn pelaaja. [1] Valmentaja havaitsi hänen juoksijanlahjansa Marcellon ollessa 20-vuotias. Hän voitti Etelä-Afrikan sen hetkisiä huippunimiä kuten Danie Malanin 400 metrillä. Vuonna 1970 Marcello juoksi Potchefstroomissa, jossa paikalla oli italialainen naiskiekonheittäjä Carmelo Rado. Rado kuuli Marcellon italialaistaustasta, ja hän ilmoitti asiasta italialaisille urheilujohtajille. Tilanne oli otollinen, koska Etelä-Afrikan urheilijoilla ei ollut vallitsevan apartheid-politiikan vuoksi mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin suurkilpailuihin, kuten olympialaisiin.[2]
Italialaiset kutsuivat hänet Italiaan, jossa hän voitti Italian 400 metrin mestaruuden ajalla 45,7, joka oli samalla uusi Italian ennätys. Isänsä italialaistaustan perusteella hän sai nopeasti Italian kansalaisuuden ja oli valmis osallistumaan samana vuonna EM-kisoihin Helsingissä. Hän saavutti hopeaa 400 metrillä ajalla 45,49, joka säilyi Italian ennätyksenä kymmenen vuoden ajan vuoteen 1981. Viestissä hän juoksi ankkurina Italian pronssille.[3] Seuraavana talvena hän juoksi sisähallissa uuden 400 metrin ME:n ajalla 46,1.
Varsin pian Marcello Fiasconaro huomasi lahjansa viittaavan enemmän kahden kierroksen eli 800 metrin juoksuun. Niinpä hän siirsikin ME:n nimiinsä Milanon kuuluisalla Arena-stadionilla. Tuloksena oli aika 1.43,7, joka siirsi historiaan Peter Snellin helmikuussa 1962 tekemän ja olympiavoittajien Ralph Doubellin lokakuussa 1968 Meksikon olympialaissa ja Dave Wottlen kesällä 1972 sivuaman ME:n 1.44,3 kuudella kymmenyksellä. Fiasconaro oli osoittanut valmiutensa juoksemalla kotona Etelä-Afrikassa saman päivän aikana 400 metriä 46,1 ja 800 metriä 1.44,7. Hänellä oli Etelä-Afrikassa myös kovia vastuksia, kuten 1 000 metrin ME:n nimiinsä ottanut Daniel Malan ja Dick Broberg.
Fiasconaron uralle jalkavaivat tuottivat ongelmia. Niinpä hän ei voinut osallistua vuoden 1976 Montrealin olympialaisiin.[1]
Hän palasi urheilu-uransa jälkeen Etelä-Afrikkaan, jossa hän elää Johannesburgin alueella. Siellä hän toimii Italian konsulina.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pieters, Michelle. "A Knight's Tale." Modernathlete.co.za. 25. syyskuuta 2015.
- ↑ Wünsche, Wolfgang: Kilpakenttien sankarit, s. 100. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1975. ISBN 951-23-0679-4
- ↑ Siukonen, Markku, Matti Ahola et al. (eds.) (1990). Suuri EM-kirja: yleisurheilun EM-kisat 1934–1990. [The Great European Championships in Athletics Book]. Jyväskylä, Finland: Sportti-Kustannus.
| Edeltäjä: Peter Snell, Uusi-Seelanti Ralph Doubell, Australia Dave Wottle, Yhdysvallat |
Miesten 800 metrin maailmanennätyksen haltija 27. kesäkuuta 1973 – 25. heinäkuuta 1976 |
Seuraaja: Alberto Juantorena, Kuuba |
