Mansikkalajikkeet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Viljeltyjä puutarhamansikan lajikkeita on useita; yleisimmät Suomessa viljellyt ovat:
- Polka on suosituin mansikkalajike, kypsyy keskikesällä. Marjat ovat suuria, pyöreitä ja punaisia. Polka on hyvin kestävä ja sopii hillo- sekä pakastemarjaksi. Polkan maku on raikas mutta makea.
- Honeoye ([ˈhʌniɔɪ], usein virheellisesti tai tahallaan harhaanjohtavasti ’Honey’)[1][2][3][4] kypsyy Polkaa aikaisemmin. Marjat ovat kookkaita, kartiomaisia ja kiinteitä. Honeoye on kaikista kestävin lajike. Sen maku on lievästi hapan, ja hillosta tulee voimakasaromista.
- Sonata on koko satokauden marja. Ominaisuuksiltaan se on Polkan kaltainen, marjat ovat hieman kookkaammat.
- Korona on aikainen marja. Sen marjat ovat kiinteämaltoisia ja pehmeitä päältä. Korona ei kestä pitkää kuljetusta, joten marjat ovat parhaita saman tien syötäväksi tai pakastettavaksi.
- Florence kypsyy myöhään. Marjat ovat jopa valtavan kokoisia ja kiiltäviä. Maku on hyvä ja vivahteikas.
- Bounty on myöhäinen lajike. Marjat ovat kiinteitä ja sisustaa myöten punaisia. Bounty on pidetty pakaste- ja säilöntämarja.
- Senga Sengana on keskiaikainen lajike. Sen marjat ovat voimakkaan punaisia, maku aromikas ja happoinen.
- Zefyr on aikainen lajike. Sen marjat ovat kirkkaanpunaisia, makeita ja aromiltaan hienoja, sopii pakastukseen.
- Kent on aikainen/keskiaikainen lajike, marjat suuria, pyöreän kartiomaisia, kiinteitä, tiilenpunaisia, maku mieto, hapahko.
- Jonsok on aikainen lajike, marjat keskikokoisia, pyöreähköjä, kiinteitä, tummanpunaisia, maku hapahko, sopii hyvin pakastukseen.
- Tamella on keskiaikainen lajike, marjat ovat suuret, tummanpunaiset, kiiltäväpintaiset ja hyvänmakuiset, sopii pakastukseen.
- Hiku on melko myöhäinen, marjat ovat suurehkoja, maukkaita ja pehmeämaltoisia.
- Ostara on jatkuvasatoinen lajike, keskisuuret, vaaleat marjat, keskivoimakas kasvu ja kestää hyvin sekä härmää että harmaahometta, käytetään amppeleissakin, parasta tuoreeltaan syötynä.
- Malviina on uusi myöhäinen lajike. Marjat suurehkoja tai isoja, kiinteitä, kiiltäviä, maku hapahko, maku parhaimmillaan mahdollisimman kypsänä. Kypsänä maku "vanhanajan mansikka".
Kasvatettuja mansikoita myydään marjakojuissa, mutta suosittua on myös käydä poimimassa marjaa itse. Itsepoimintatiloja on ympäri Suomen, pääkaupunkiseutua myöten.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://puutarha.net/artikkelit/129/mansikka.htm
- http://www.marjat.fi/index.php?section=1
- http://kotiliesi.fi/ruoka/arkiruoka/mansikkalajikkeet
- http://satamarja.net/lajikkeet.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lajikkeet www.mansikkatalo.fi. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Matilainen, Laura: Syöntiin vai pakastukseen? Näin mansikkalajikkeet eroavat toisistaan www.mtvuutiset.fi. 1.7.2015. MTV Uutiset. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Salonen, Heljä: Nyt maistuu mansikka: Paljon hyvää, vähän kaloreita www.iltalehti.fi. 3.7.2009., Nimi ei kuitenkaan tule intiaaniprinsessalta, kuten tässä satuillaan, vaan Honeoye-järvestä New Yorkin osavaltiossa.
- ↑ Torikausi alkanut www.niittula.com. 12.7.2010.