Manchesterinterrieri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Tarsis koirarotukirjan |
| Manchesterinterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Englanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 781[1] |
| Alkuperäinen käyttö | rotta- ja kanikoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | 15–17 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | black&tan-terrieri, manssi, chesteri, Manchester Terrier, terrier de Manchester, manchesteri terjer |
| FCI-luokitus |
ryhmä 3 Terrierit alaryhmä 1 Isot ja keskikokoiset terrierit #71 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus |
uros 40–41 cm narttu 38 cm |
| Väritys | Musta mahonginpunaisin merkein (black & tan) |
Manchesterinterrieri (engl. Manchester Terrier) on FCI:n ryhmään 3 (terrierit) kuuluva koirarotu. Rotu on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen. Vuonna 2006 rekisteröitiin 23 manchesterinterrieriä, joista kaksi oli maahantuotuja.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manchesterinterrieri on tiivisrakenteinen ja voimakas. Urosten säkäkorkeus on 40–41 cm ja narttujen 38 cm. Manchesterinterrierin turkki on sileä ja lyhyt ja väriltään musta mahonginpunaisin merkein (black & tan). Korvat ovat taittuneet eteenpäin.
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manchesterinterrieri on hyvin valpas, eloisa, energinen ja lihaksikas koira, joka nauttii liikunnasta ja yhdessä harrastamisesta, niinpä se sopiikin moniin harrastuksiin, muiden muassa agilityyn ja tokoon. Mansseilla on hyvin seurallinen luonne, ne viihtyvät omistajansa kanssa sekä harrastuksissa että sylissä katsomassa vaikka TV:tä. Se on myös temperamenttinen ja omapäinen, mutta uskollinen omistajalleen.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotu on kotoisin Englannista ja sen alkuperä on muinainen. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät rodusta ovat 1400-luvulta. Rotua on käytetty rottien ja kanien metsästykseen.lähde? Kantarotu mustaruskea englanninterrieri risteytettiin whippetin kanssa, josta tuloksena oli nykyinen, edeltäjäänsä elegantimpi ja virtaviivaisempi rotu.[3]
Virallinen rotumääritelmä on vuodelta 1924, jolloin myös nimi manchesterinterrieri otettiin käyttöön. Rotu oli erityisen suosittu Manchesterissä ja sen lähiympäristössä. Toisen maailmansodan aikana manchesterinterrieriä, kuten monia muitakin rotuja, uhkasi sukupuutto. Kanta saatiin kuitenkin elvytettyä yhdysvaltalaisten tuontikoirien avulla.
Suomessa on tiettävästi ollut manchesterinterriereitä 1900-luvun alussa, mutta vasta 1980-luvulla rotu vakiinnutti asemansa. Suomen Manchesterinterrierit ry perustettiin vuonna 1992.
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manchesterinterrierin lyhyen sileän turkin hoidoksi riittää irtokarvojen pyyhkäisy silloin tällöin. Rotu on energinen ja tarvitsee pienestä koostaan huolimatta melko runsaasti liikuntaa.
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manchesterinterrieri on todella terve rotu. Suomessa manchesterinterriereillä ei tiettävästi ole yhtään perinnöllisiä sairauksia. Jalostuksen yhtenä päämääränä on ehkäistä veren hyytymistä häiritsevää von Willebrandin tautia.
Harrastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manchesterinterrierit ovat nopeita oppimaan ja sen kanssa voi harrastaa koiranäyttelyitä ja se sopii hyvin myös agilityyn. Myös tokoa harrastetaan jonkin verran. Hyvän hajuaistin omaavat yksilöt ovat myös harrastaneet jälkeä, joka sopii hyvin rotta- ja jäniskoiraksi jalostetulle manchesterinterrierille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Kennelliiton KoiraNet-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, luettu 9.3.2019)
- ↑ Manchester Terrier (Standard). American Kennel Club. Haettu 16.8.2021.
- ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 159-160. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]