Malyi Vjaz
Malyi Vjaz Малый Вяз |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Venäjä |
Alue | Pihkovan alue |
Piiri | Novosokolnikin piiri |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Velikajan valuma-alue |
Laskuoja | oja Bolšoi Vjaziin |
Järvinumero | 01030000111102000025366 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | noin 220 m mpy. [a] |
Pituus | 1,8 km [b] |
Leveys | 0,9 km [b] |
Pinta-ala | 83,2 ha [1] |
Tilavuus | 0,003744 km³ [c] |
Keskisyvyys | 4,5 m [1] |
Suurin syvyys | 9,6 m [1] |
Valuma-alue | 9,28 km² [1] |
Saaria | ei saaria |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Malyi Vjaz (ven. Малый Вяз) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä. Nimen jälkimmäinen osa tarkoittaa sananmukaisesti jalavaa ja ensimmäinen osa pientä. Järven nimi voidaan suomentaa Pieni Jalavajärvi. Järvi sijaitsee Bežanitsyn ylängön tunnetulla järvialueella.[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 1,8 kilometriä pitkä, 0,9 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 83 hehtaaria. Järvi on selkeän muotoinen, vaikka sillä on kolme pitkää lahtea ja niemeä. Saaria sillä ei ole. Keskisyvyys on 4,5 metriä ja syvänteessä on 9,6 metriä vettä. Järven ympäristössä on puolet metsämaata ja pelto- tai niittymaata. Suurin kylä Senjutino (ven. Сенютино) sijaitsee järven eteläpuolella ja se ulottuu rantaan asti. Myös pohjoispuolen pienempi kylä Kolorevo (ven. Колорево) on rantakylä. Länsipuolella sijaitseva Sihanovon (ven. Сиханово) kulmakunta on melkein autioitunut. Kylille tulee haarautuu Nasvasta (ven. Насва) Vjaziin (ven. Вяз) kylälle tulevalta tieltä.[1][b][2][4][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä elää ainakin lahna, hauki, muikku, ahven, pasuri, kiiski, karppi, ruutana, suutari, made, säyne, törö, simppu, mutakala, rantanuoliainen, seipi, turpa, allikkosalakka, salakka, nieriä ja kymmenpiikki, sekä joitakin Rutilus-suvun kaloja ja vähälukuisesti jokirapua. Järven ympäristössä on metsämaata, jota rikkoo pienet peltomaat ja laajat niityt. Kivisen järven pohja on hiekkaa, joka on peittynyt mutaan. Rannat ovat myös kiviset ja myös hiekkarannoille on kertynyt mutaa.[1]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malyi Vjaz sijaitsee Velikajan valuma-alueella. Velikaja on Velikajan valuma-aluen pääuoma ja valuma-alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen eteläisimmän osan. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen.
Järvi sijaitsee Velikajan valuma-alueen latva-alueella. Siihen tulee pohjoisesta Demenetskojen (ven. Деменецкое) järvestä laskuoja Vjazin pohjoisrantaan. Järven itäpuolella on kolme lampea, jotka ehkä kuuluvat järven valuma-alueeseen. Järven valuma-alueen koko on 9,28 neliökilometriä. Etelärannasta, kylän sivusta ja lahden pohjuksta, lähtee laskuoja. Se virtaa kahden kosteikkomaisen lammen läpi ja laskee sitten Bolšoi Vjaziin, josta vesireitti jatkuu Velikajan pääuomalla eteen päin.[1][b][2][4][5]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järven vedenpinnan korkeus on arvioitu karttojen perusteella olevan lähes sama kuin viereisen järven Bolšoi Vjazin pinnankorkeus.
- ↑ a b c d Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 11.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c Malyi Vjaz (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 11.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Arkistoitu – Internet Archive) (Pihkova), 1:200 000, viitattu 11.5.2020
- ↑ a b Pihkovan alueen kartta: sivu 36 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 11.5.2020