Marjaomenapuu
| Marjaomenapuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Omenapuut Malus |
| Laji: | baccata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Marjaomenapuu (Malus baccata) on ruusukasvien heimoon ja omenapuiden sukuun kuuluva lehtipuulaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa. Laji on kotoperäinen suurimmassa osassa Pohjois-Aasiaa, mutta sitä viljellään myös muualla koristepuuna, vartetun kasvin perusrunkona ja bonsaina. Kasvilla on runsaasti tuoksuvia valkoisia kukkia ja halkaisijaltaan noin senttimetrin mittainen, syömäkelpoinen punainen tai keltainen omena.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marjaomenapuu on tavallisesti 10–14 metrin korkuiseksi kasvava kesävihanta puu, jolla on kaarevat tai ulkonevat punaruskeat oksat ja samanväriset silmut. Lehtikanta on 2–5 senttimetrin mittainen; siinä on muutamia rauhasia. Lehdet ovat soikeita tai munanmuotoisia, kooltaan (3–8) × (2–3.5) senttimetriä.
Kasvin kukkaperä on hoikka ja pituudeltaan 1,5–4 senttimetriä. Kukkaperistä kasvaa neljästä kuuteen tuoksuvaa, valkoista kukkaa, joiden halkaisija on 3–3,5 senttimetriä. Terälehdet ovat valkoisia ja munanmuotoisia, suunnilleen 2–2,5 senttimetrin pituisia. Kukasta kypsyvä pallomainen hedelmä on vaihtelee väriltään punaisesta keltaiseen ja muistuttaa kaukaa katsottuna kirsikkaa; vain noin senttimetrin mittaisia hedelmiä kasvaa useita yhdessä tiheässä ryppäässä. Kasvin kukinta tapahtuu keväällä, hedelmät kypsyvät syys-lokakuussa.
Marjaomenapuun kromosomiluku on 2n = 34.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjaomenapuu kasvaa luonnonvaraisena Venäjällä, Mongoliassa, Kiinassa, Koreassa, Bhutanissa, Intiassa ja Nepalissa, joissa se kasvaa yleisenä sekametsien mäkisillä rinteillä enintään 1500 metrin korkeudessa. Lajia kasvaa myös Japanissa, ja se on tuotu koristekasviksi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Erityisesti Suurten järvien alueella ja Yhdysvaltain koillisosissa laji on levinnyt myös luontoon.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjaomenapuu kuuluu ruusukasvien heimoon ja omenapuiden sukuun. Lajilla on useita muunnoksia:
- Malus baccata var. baccata: Kasvaa 10–14 metrin korkuiseksi, esiintyy luonnonvaraisena Kiinassa, Koreassa, Venäjällä ja Mongoliassa.
- Malus baccata var. daochengensis
- Malus baccata var. gracilis: Kasvaa 4–6 metrin korkuiseksi, esiintyy luonnonvaraisena Kiinan Gansun ja Shaanxin maakunnissa.
- Malus baccata var. himalaica
- Malus baccata var. jinxianensis
- Malus baccata var. mandshurica (syn. M. mandshurica, mantsurianmarjaomenapuu M. baccata subsp. mandshurica): Kasvaa 5–10 metrin korkuiseksi.
- Malus baccata var. xiaojinensis
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjaomenapuuta käytetään koristekasvina sen kukkien ja hedelmien vuoksi; hedelmät ovat syömäkelpoisia ja niitä voi syödä sekä tuoreina että kuivattuina. Marjaomenapuu on sukunsa korkeimpia sekä kylmän- ja tuholaisenkestävimpiä lajeja, ja sitä käytetään siksi muiden villiomenapuiden sekä viljeltyjen omenalajien kokeelliseen jalostukseen sekä perusrunkona vartetuille oksille. Erityisesti pohjois- ja koilliskiinalaisille omenalajeille eevanomenapuulle (Malus pumila) ja Malus asiatica marjaomenapuu on yleinen geenilähde. Matalahkoa var. mandshurica -muunnosta käytetään myös bonsaina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siberian Crab Apple (Malus baccata) IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
