Maloninitriili
| Maloninitriili | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | propaanidinitriili |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C3H2N2 |
| Moolimassa | 66,1 g/mol |
| Ulkomuoto | kiteinen aine |
| Sulamispiste | 30–34 °C (303–307 K) |
| Kiehumispiste | 218–220 °C (491–493 K) |
| Tiheys | 1,19 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | veteen 13,3 g/100 ml (20 °C) |
Maloninitriili on orgaaninen yhdiste (nitriili), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä kiteistä ainetta tai valkoista jauhetta. Sen kemiallinen kaava on C3H2N2 ja rakennekaava on CNCH2CN. Maloninitriilista käytetään myös nimityksiä propaanidinitriili, malonihappodinitriili, syanoasetonitriili ja metyleenidinitriili.
Maloninitriilin moolimassa on 66,1 g/mol, sulamispiste 30–34 °C, kiehumispiste 218–220 °C, tiheys 1,19 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa 13,3 g/100 ml, leimahduspiste 112 °C, ja CAS-numero 109-77-3.
Maloninitriiliä valmistetaan asetonitriilin ja vetysyanidin reaktiolla 700 °C:n lämpötilassa. Myös syanoasetamidi ja fosforipentakloridin reaktiota on käytetty. Yhdistettä käytetään lajasti muun muassa lääkeaineiden, väriaineiden ja maatalouskemikaalien valmistuksessa. Sitä käytetään lisäksi kullan metallurgiassa.[1][2][3]
Katso myös sukkinonitriili eli butaanidinitriili.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhytaikainen altistus ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harald Strittmatter, Stefan Hildbrand & Peter Pollak: Malonic Acid and Derivatives, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007.
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 974. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4 (englanniksi)
- ↑ Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 783. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-1192-6784-3 (englanniksi)