Malmin sotilaskirkko

Malmin sotilaskirkko oli 1914–1917 toiminut tilapäinen ortodoksinen kirkko silloisessa Helsingin maalaiskunnassa Malmin rautatieaseman lähellä.

Venäjä rakennutti Pietarin suojaksi meririntamaa 1912 ja myös mantereen puolustusta suunniteltiin. Ensimmäisen maailmansodan alettua merilinnoitusten puolustuskelpoisuuteen luotettiin, mutta saksalaisten pelättiin nousevan maihin Suomen länsirannikolta ja suuntaavan sieltä Pietariin. Suomen linnoittamisen yhteydessä nousi esiin myös Helsingin puolustus. Linnoitustyöt mantereella alkoivat 1914 ja ne jatkuivat osittain helmikuulle 1918. Helsinkiä ympäröivää linnoitusketjua rakentamaan tuotiin linnoitussotilaita ja -työmiehiä Venäjältä ja palkattiin suomalaisia työntekijöitä rakennustöihin ja huoltotehtäviin. Tuotiinpa kolme tuhatta tataaria ja aasialaistakin. Tilapäisiin asumuksiin majoitettujen rakentajien suunniteltiin viipyvän seudulla vain rakennustöiden ajan, mutta heidän uskonnollisista tarpeistaan haluttiin silti huolehtia. Malmille majoitettiin 92. smolenskilainen nostoväkipataljoona, jonka uskonnonharjoitustilaksi vuokrattiin rautatieaseman läheltä asuintalo, johon saatiin mahtumaan 217-neliöinen kirkko. Taloa ei tunnistanut pyhätöksi muusta kuin sisäänkäynnin yläpuolelle kiinnitetystä Jumalanäidin ikonista. Sergei Radonežilaisen muistolle pyhitetyn kirkon irtaimisto saatiin Viaporin kirkosta.

Kirkon käytyä tarpeettomaksi sen irtaimisto varastoitiin 1918 Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappilan ullakolle, josta se 1926 luovutettiin kirkollishallitukselle. Kirkkona toiminut puutalo purettiin 1979. Malmin sotilaskirkko ei ollut ainoa linnoitusrakentajia ja sotilaita palvellut tilapäinen kirkkotila pääkaupunkiseudulla. Vuosien 1915–1917 tienoilla väliaikainen ortodoksinen kirkko oli Leppävaarassa, Pasilassa ja Pitäjänmäellä.