Malin matkailu

Aasikaravaani Timbuktussa.

Djennén suurmoskeija.

Dogonikylä Bandiagaran kalliorinteellä.

Malin matkailu on lähinnä liike- ja kulttuurimatkailua. Sen tärkein houkutin on maan alkuperäinen kulttuuri yhdistettynä luonnonolosuhteisiin. Mali on matkailumaana kehittymätön ja sen turvallisuustilanne on vuoden 2012 sisällissodan jäljiltä heikko. Länsimaat kehottavat välttämään matkustamista Maliin.

Matkailijavirrat

Ulkomaiset matkailijat saapuvat Maliin Bamakon Senoun kansainvälisen lentoaseman kautta tai maanteitse. Malin muut viisi kansainvälistä lentokenttää eivät maan turvallisuustilanteen takia ole juurikaan käytössä.

Vuonna 2016 Maliin saapui 173 246 ulkomaista matkailijaa. Suurimmat kävijämaat olivat Ranska (28 %) ja Länsi-Afrikan maat. Suomesta saapui 140 matkailijaa. Matkan syynä ovat useimmiten sukulaisten ja ystävien tapaaminen (37 % vuonna 2014), liikeasiat tai kokous (32 %) ja lomanvietto (13 %).

Maan sisäinen matkailu on etupäässä liikematkailua tai sukulaisten ja ystävien tapaamista. Lomamatkailu on taloudellisista ja kulttuurisista syistä hyvin vähäistä. Kotimaanmatkailun havaittiin 2000-luvun alussa kasvavan nopeasti, mutta sen laajuutta ja taloudellista merkitystä on vaikeaa arvioida.

Ulkomailta tulevista matkailijoista neljäsosa yöpyy hotelleissa. Vuonna 2014 hotellivieraita oli 75 986 ja yöpymisiä 109 500, joista ulkomaalaisten osuus oli 69 ja 65 prosenttia. Hotellivieraista suurimmat ulkomaalaisryhmät muodostivat ranskalaiset (15 %), länsiafrikkalaiset (14 %), yhdysvaltalaiset (10 %) ja saksalaiset (5 %).

Suurin osa ulkomaalaisista matkailijoista on yksityisen tai julkisen sektorin palveluksessa. Opiskelijoiden osuus on yli kymmenen prosenttia. Markkinoinnin kohteena olevia matkailijatyyppejä ovat nuori reppumatkailija, vähän vanhempi ja varakkaampi ”nuori seikkailija”, keski-ikäinen massaturisti, keski-ikäinen ”varakas seikkailija”, kongressivieras sekä tietyistä nähtävyyksistä kiinnostunut mukavuudenhaluinen ja varakas keski-ikäinen. He viettävät maassa kolmesta päivästä kolmeen viikkoa. Mali ei matkailumaana ole erityisen halpa. Lentolippu Pariisista vie puolet reppumatkailijan ja neljänneksen varakkaan seikkailijan matkabudjetista eikä jälkimmäinen löydä odotuksiaan vastaavia palveluja.

Matkailukohteet

Matkailutuotteena Malin myyntivaltti on maan autenttinen kulttuuri: sen kansojen rikkaat ja elävät perinteet, elintavat, arkkitehtuuri sekä muut aineelliset ja henkiset tuotteet, jotka liittyvät Saharan, Sahelin ja Sudanin vyöhykkeiden maisemiin ja ilmasto-olosuhteisiin. Eläimistöltään köyhtynyt luonto ei sellaisenaan kykene kilpailemaan muiden Afrikan maiden kanssa. Malin kansoista matkailijoiden keskuudessa tunnetuin ovat dogonit, joiden asuinympäristö, elämäntapa ja animistiset perinteet ovat jo kauan kiinnostaneet kansatieteilijöitä. Toinen vetonaula on eurooppalaisia vuosisatojen ajan kiehtonut Timbuktu Nigerjoen ja Saharan rajalla. Kulttuurimatkailun liepeillä ovat ekomatkailu (käynnit luonnonpuistoissa ja lintuharrastus), joki- ja aavikkomatkailu, kulttuuri- ja musiikkifestivaalit, uskonnolliset kohteet, metsästys ja kalastus sekä retkeily ja kiipeily.

Malin matkailureitit alkavat Bamakosta. Niistä tärkein johtaa maan keskiosan Moptiin, Djennéen ja Dogonimaahan sekä edelleen Timbuktuun ja Gaoon. Muita kohteita ovat Ségou, Sikasso, Kayes ja Bamakon lähiympäristö.

Maan tärkeimmät nähtävyydet ovat sen maailmanperintökohteet Djenné, Timbuktu ja Askian hauta Gaossa, Bandiagaran kallio ja Dogonimaa. Muita nähtävyyksiä ovat Gourman norsut ja Homborivuoret, Nigerin sisämaasuisto, Bafing Makanan ja Boucle du Baoulén luonnonsuojelualueet sekä Essoukin kalliopiirrokset.

Nähtävyyksien ylläpito, saavutettavuus ja niistä tiedottaminen on puutteellista. Matkailijan silmään osuvat kaikkialla lojuvat jätekasat ja luontoon heitetyt muovipussit. Muita ongelmia ovat vesihuolto ja sanitaatio, maan sisäinen liikenne ja pankkipalvelut. Positiivisiin puoliin kuuluu maan väestö, joka on luonnostaan ystävällistä, avuliasta ja avointa matkailijaa kohtaan. Mali on matkailumaana vielä kehittymätön, ja matkailijan on helppo luoda aito suhde paikallisiin ihmisiin.

Palvelut

Lili-hotelli Bamakossa houkuttelee myös kiinalaisia asiakkaita.

Majoituspalveluista puolet sijaitsee Bamakossa ja lähes 15 prosenttia maan keskiosassa Moptin alueella. Niistä valtaosa on tasoltaan hyvin vaatimattomia, mutta Bamakosta löytyy myös neljän ja viiden tähden hotelleja. Dogonikylissä yövytään alkeellisilla leirintäalueilla, mikä rajoittaa kävijäkuntaa. Vuonna 2014 Malissa oli 675 hotellia, 10 214 hotellihuonetta ja 13 469 vuodepaikkaa. Lukuihin eivät sisälly maan pohjoisosan Gaon, Kidalin ja Timbuktun alueiden hotellit, jotka olivat yhä suljettuina.

Bamakon hotellit, kansainvälinen konferenssikeskus CICB, Amadou Hampaté Ban kulttuuripalatsi ja Djoliba-keskus tarjoavat tiloja kokousten ja konferenssien järjestämiseen. Korkeatasoisia ravintolapalveluja on vähän. Ruokaa on helposti saatavilla ja se on yleensä turvallista syödä, mutta malilaisesta keittiöstä tuskin tulee maan matkailuvalttia.

Kulttuurimatkailun luonteen takia oppaalla on tärkeä rooli välittäjänä. Oppaita varten on kehitetty koulutus- ja lupajärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa palvelun laatua ja estää epärehellisten yrittäjien toiminta. Vuonna 2014 Malissa oli 319 matkatoimistoa ja 522 virallista matkaopasta. Toimistoista lähes 90 prosenttia toimii Bamakossa ja oppaista lähes puolet Moptin alueella.

Matkailun kehittämiseen liittyy käsityöammattien tukeminen. Malilaisten käsityöläisten valmistamia matkamuistoja ovat puuveistokset, nahkatyöt, korit, keramiikka, bogolanin kaltaiset tekstiilit, kulta- ja hopeakorut sekä perinteiset soittimet.

Turvallisuus

Ennen vuoden 2012 sisällissotaa Malia pidettiin melko turvallisena matkailumaana maan pohjoisosia lukuun ottamatta. Sodan aikana matkailijamäärät laskivat, mutta palasivat ennalleen vuonna 2014. Maan pohjois- ja keskiosissa on kuitenkin yhä levotonta ja myös etelässä on tehty terrori-iskuja matkailukohteisiin. Ranskan ja Britannian ulkoministeriöt kehottavat välttämään matkailua Malin koko alueella ja pidättäytymään erityisesti matkustamisesta maan pohjois- ja keskiosiin.

Taloudellinen merkitys

Maailman matkailuneuvosto WTTC:n mukaan Malin matkustus- ja matkailuelinkeino tuotti vuonna 2017 508 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Välilliset tulot mukaan luettuna alan kokonaisarvo on 1,16 miljardia euroa (8,7 % BKT:sta). Matkustaminen ja matkailu työllistivät välittömästi 75 000 henkilöä, mikä on 2,1 prosenttia työvoimasta. Alan kokonaistyöllistävä vaikutus oli 5,8 prosenttia. Luvuista 18,8 prosenttia on ulkomaista matkailua ja 24,1 prosenttia lomamatkailua.

Malin matkailu on toipunut vuoden 2012 sisällissodan aiheuttamasta romahduksesta, ja sen odotetaan kasvavan voimakkaasti. Toisaalta myös lähtötaso on alhainen. Maailman 185 maasta Mali on matkailutulojen suhteen 133. sijalla ja suhteessa bruttokansantuotteeseen 109. sijalla. Esimerkiksi Nigeriaan ja Senegaliin verrattuna ulkomaisten matkailijoiden määrä on vähäinen.

Matkailun edistämisestä vastaa käsityö- ja matkailuministeriön alainen virasto Office malien du tourisme et de l’hôtellerie eli OMATHO. Sen tunnuslause on Mali, aitoa Afrikkaa.

Lähteet

• Annuaire statistique 2014 – OMATHO officetourismemali.com. Viitattu 9.7.2018.
• Stratégie de développement du tourisme. Partie 1: Bilan sectoriel officetourismemali.com. 2008. Viitattu 9.7.2018.

Aiheesta muualla

• Office Malien du Tourisme et de l’Hôtellerie (ranskaksi)
• Lonely Planet: Mali (englanniksi)
• Petit Futé: Mali (ranskaksi)