Malesialainen kulttuuri

Malesialainen kulttuuri on monipuolinen yhdistelmä eri kieliryhmien ja erilaisten etnisten ryhmien kulttuureita. Malaijikulttuurin lisäksi Malesia on sijaintinsa ansiosta saanut vahvasti vaikutteita intialaisesta ja kiinalaisesta kulttuurista.

Malaijit muodostavat suurimman väestöryhmän, heitä on Malesian väestöstä hieman yli 50%. Malesian kiinalaiset, intialaiset ja muut bumiputrat, eli Malesian alkuperäiskansat muodostavat muut merkittävät etniset ryhmät. Jokainen etninen ryhmä on säilyttänyt oman ainutlaatuisen kulttuuri-identiteettinsä, ja samalla kulttuurit ovat vaikuttaneet toisiinsa, mikä on luonut ainutlaatuisen malesialaisen kulttuurin. Kuuluisa ohjaaja, näyttelijä ja laulaja P. Ramlee (1929-1973) vaikutti myös merkittävästi Malesian kulttuuriin.

Erityispiirteet

Moskeija Kuchingissa.

Kiinalainen temppeli George Townissa.

Malakan niemimaan alue on ollut varhaisista ajoista Kiinan ja Intian välisen kaupan tärkeä keskus. Sijaintinsa ansiosta Malesian kulttuuri on hyvin monimuotoista ja vaihtelee väestöryhmän ja alueiden mukaan. Kansallinen kulttuuri on vasta muodostumassa, toistaiseksi maassa on erillinen malaijikulttuuri, kiinalaisten kulttuuri, intialainen kulttuuri ja eurooppalainen kulttuuri sekä alueen alkuperäisten asukkaiden kulttuurit. Alkuperäisasukkaiden kulttuureita on erityisesti Itä-Malesian Sabahin ja Sarawakin osavaltioissa. Alkuperäiskansojen kulttuurit ovat yleensä vähemmän näkyviä vauraammalla Malakan niemimaalla.

Vuonna 1971 maan kulttuuriministeriö määritteli kansallisen kulttuuripolitiikan perusperiaatteet, joiden mukaan kansallisen kulttuurin tulee pohjautua alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin, kulttuuriin voidaan sisällyttää muualta tuoduista kulttuureista sellaisia elementtejä, jotka arvioidaan sopiviksi ja järkeviksi, ja että islam on tärkeä osa kansallista kulttuuria. Intialais- ja kiinalaistaustaiset malesialaiset ovat kokeneet nämä periaatteet omaa kulttuuriaan syrjiviksi.

Virallisten kansallisten symbolien valitseminen ilman, että joku väestönosa tuntisi itsensä ulkopuoliseksi on ollut vaikeaa. Kenties siksi kansallissymboleita on haettu luonnosta, kuten merikilpikonnat, kiinanruusu ja oranki. Moderneja kansallisen ylpeyden aiheita ovat kotimainen Proton-auto ja Petronas-tornit.

Osa maan kulttuuria on myös maan omintakeinen kuninkaan valintatapa. Maan kuninkaan arvo ei ole perinnöllinen, vaan hallitsija valitaan maan yhdeksän sulttaanikunnan sulttaanien joukosta viideksi vuodeksi kerrallaan. Sulttaanien asema on maassa tabu, ja he toimivat myös muslimien uskonnollisina johtajina.

Juhlapäivät

Maassa eri uskonnolliset ryhmät viettävät omia juhlapäiviään. Islamilainen malaijiväestö viettää omia juhliaan, kuten ramadania, mitkä eivät koske kiinalais- ja intialaisväestöä. Intialaistaustaiset hindut juhlivat deepavalia ja kiinalaisväestö juhlii kiinalaista uuttavuotta. Maassa on yleinen vapaapäivä maan kuninkaan syntymäpäivänä. Kuningas on myös maan muslimien ylin uskonnollinen johtaja. Jokaisessa osavaltiossa vapaapäivä on myös maan paikallisen hallitsijan, eli sulttaanin tai kuvernöörin, syntymäpäivä.

Maan kansallispäivää vietetään 31. elokuuta. Tuona päivänä vuonna 1957 Malaijan liittovaltio julistautui itsenäiseksi Isosta-Britanniasta.

Kirjallisuus

Malesian kirjallinen perinne alkaa alkuperäisväestön suullisesta perinteestä: kansansaduista, kansanrunoista ja sananlaskuista. Perinne on saanut vaikutteita suurista intialaisista eepoksista. Kirjoittaminen aloitettiin islamin tulon myötä. Malaijisulttaanit palkkasivat 1400- ja 1500-luvuilla kirjurit kirjoittamaan muistiin historiallisia tapahtumia, ja näitä kirjoituksia sitten kopioitiin laajalti. Kiinalaiset ja intialaiset toivat oman kirjallisen traditionsa mukanaan, mutta alkoivat tuottaa paikallista kirjallisuutta vasta 1800-luvulla.

1800-luvun alussa unshi Abdullah bin Abdul Kadir, paremmin tunnettu nimellä Abdullah Munsyi, julkaisi ensimmäisiä perinteestä poikkeavia teoksiaan, mutta vasta 1920-luvulla alkoi ilmestyä laajemmin romaaneita ja novellikokoelmia. Varsinainen kotimaisen kirjallisuuden kultakausi alkoi 1990-luvulla.

Ruoka

Nasi lemak -lautanen

Malesialainen ruoka on saanut vaikutteita niin kiinalaisesta ja intialaisesta, kuin thaimaalaisestakin keittiöstä. Myös indonesialais- ja arabialaisvaikutteita on havaittavissa.

Merkittävä osa jokaista ateriaa ovat riisi ja nuudelit, joita tarjoillaan keitettyinä tai paistettuina tai erilaisissa keitoissa. Muslimit eivät syö sianlihaa ja hindut eivät syö naudanlihaa. Kaikille kelpaavat kala ja muut merenelävät, sekä kanan- lampaan- ja vuohenliha. Maitotaloustuotteita ei yleensä käytetä, niiden sijaan on tavanomaista käyttää kookosmaitoa. Ruoka on vähärasvaista ja yleensä vahvasti maustettua.

Malesian monien kansojen joukossa on edustettuina maailman suuria keittiöitä, ja malesialaisessa ruokavaliossa on niiden ominaispiirteitä tallella. Sekä riisiä että nuudeleita syödään paljon, usein mausteisen kastikkeen kanssa. Merkittäviä malesialaisia ruokalajeja ovat mm. Laksa ja Nasi lemak. Trooppisia hedelmiä on paljon, niistä omaleimaisin on voimakkaasti haiseva durian.

Media

Valtion omistama Radio Television Malaysia (RTM) tuottaa kahta televisiokanavaa ja suuren osan radio-ohjelmista. Kaupallisia televisiokanavia on kolme. Mediaa säännöstellään tarkasti, ja esimerkiksi suutelu- ja kiroilukohtaukset poistetaan. Ohjelmaa tulee englanniksi, malaijiksi, viidellä kiinan murteella, tamiliksi ja lukuisilla paikallisilla kielillä ja murteilla.

Urheilu

Malesia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1964. Se on saanut yhteensä kuusi mitalia, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Mitaleista viisi on sulkapallosta ja yksi uimahypystä.

Malesian jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan osallistunut MM-kisoihin. Aasian kisoissa se on jäänyt kolme kertaa ensimmäiselle kierrokselle vuosina 1976, 1980 ja 2007. Maassa on 110 jalkapalloseuraa ja niissä yhteensä 9 930 rekisteröityä pelaajaa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malesialainen kulttuuri Wikimedia Commonsissa