Makhonjwavuoret
| Makhonjwavuoret | |
|---|---|
| Barberton Makhonjwa Mountains | |
 |
|
| Tyyppi | luontokohde |
| Kriteerit | (viii) |
| Tunnusnumero | 1575 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2018 |
  |
|
Makhonjwavuoret on vuoristo Etelä-Afrikan koillisosassa. Siihen kuuluu 40 % Barbertonin vihreäkivivyöhykkeestä, joka on yksi maailman vanhimmista geologisista rakenteista. Siinä on kerroksittain vulkaanisia ja sedimenttikiviä, jotka ovat iältään 3,6–3,25 miljardia vuotta. Muodostumasta saadaan monipuolisesti tietoa ympäristöstä, jossa varhaiset elämänmuodot kehittyivät: pintaolosuhteista, meteoriittien vaikutuksista, vulkaanisesta toiminnasta ja mantereen muodostumisprosesseista.[1]
Kivet ovat peräisin Arkeeisen eonin ajoilta. Alueelta on löydetty kolmen tyyppisiä varhaisia fossiileja. Yksisoluisten kemosyntetisaattoreiden fossiileja löydettiin magmaikivistä valtameren pohjalle jähmettyneen laavan lasimaisista reunoista. Niiden ikä on noin 3,47 miljardia vuotta. Merkkejä samanlaisista kemofiilisistä bakteereista, jotka metaboloivat ja syövät tällaista magmakiveä kaukana auringonvalosta, on runsaasti nykyisissä syvissä valtamerissä. Fossiilisia mikrobeja on löydetty myös hydrotermisistä kerroksista, kuten geysireistä ja niiden ympäristöstä, esimerkiksi Yellowstonen kansallispuistosta. Nuorimmat fossiilit on löydetty 3,2 miljardia vuotta vanhoista sedimenttikivistä. On pidetty todennäköisenä että nämä mikrobit käyttivät auringonvaloa energiana. On myös mahdollista, että ne voivat olla yksisoluisia aitotumaisia organismeja, joiden ydin oli kalvon sisällä. Jos tämä tulkinta on oikea, bakteerien ja aitotumaisten kehityslinjat erosivat toisistaan 300 miljoonan vuoden jaksolla, joka ajoittuu magneettisten/hydrotermisten bakteerien ja Makhonjwa-vuorten uusien löydösten välillä.[2]
1800-luvun lopulla alueelta läydettiin kultaa.[2]
Alueen kasvillisuuden monimuotoisuus on suurta, sieltä on tavattu lähes 2200 kasvilajia, joista monet ovat kotoperäisiä. Koristekasvina laajalle levinneet Gerbera jamesonii ja rusobauhinia (Bauhinia galpinii) ovat kotoisin Barbertonin vihreäkivialueelta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Barberton Makhonjwa Mountains whc.unesco.org. Viitattu 7.11.2024.
- ↑ a b The amazing history of the Barberton Makhonjwa Mountains crown.co.za. 2018. Viitattu 7.11.2024.
- ↑ Plantlive Mountainlands Nature Reserve. Viitattu 8.11.2024.