Major League Baseball -kausi 2014
| Joukkueita | 30 |
|---|---|
| Runkosarja | |
| Kausi alkoi | 22. maaliskuuta 2014 |
| Kausi päättyi | 29. lokakuuta 2014 |
| Arvokkaimmat pelaajat |
AL: Mike Trout (LAA) NL: Clayton Kershaw (LAD) |
| League Championship Series | |
| Liigavoittajat |
AL: Kansas City Royals NL: San Francisco Giants |
| World Series | |
| Voittaja | San Francisco Giants |
| Toinen sija | Kansas City Royals |
| Arvokkain pelaaja | Madison Bumgarner (SF) |
|
← 2013 2015 → | |
Major League Baseball kausi 2014 oli Major League Baseballin kausi, joka alkoi 22. maaliskuuta. Kauden ensimmäisen ottelun pelasivat Los Angeles Dodgers ja Arizona Diamondbacks Sydneyssä, Australiassa. Pohjois-Amerikan ottelut alkoivat 30. maaliskuuta ja päättyivät runkosarjan osalta 28. syyskuuta.
MLB:n 85. All stars -ottelu pelattiin 15. heinäkuuta Minnesota Twinsin kotistadionilla Target Fieldissa, Minneapolisissa. Ottelun voitti AL juoksuin 5–3. American Leaguen mestarilla oli näin ollen kotietu kauden World Series -ottelusarjassa.
Kausi oli Bud Seligin viimeinen Baseball komissaarina.
Runkosarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuria muutoksia edelliseen kauteen verrattuna ohjelmassa ei ollut. Kummassakin liigassa pelasi 15 joukkuetta jaettuna kolmeen viiden joukkueen divisioonaan. Koska joukkueita on pariton määrä, pelattiin interleague -otteluita lähes jokaisena päivänä pitkin kautta. Kullekin joukkueelle tuli 20 ottelua toisen liigan joukkueita vastaan. Kukin joukkue pelasi kolmen ottelun sarjan toisen liigan yhden divisioonan neljää joukkuetta vastaan, ja divisioonan viides joukkue kohdattiin kahdessa kahden ottelun sarjassa (toinen sarja kotona, toinen vieraissa). Toisin kuin edellisellä kaudella näitä neljän ottelun sarjoja ei pelattu samalla viikolla, vaan kahdessa osassa touko- ja elokuussa.
Divisioonaparit, joista nämä 16 interleague ottelua joukkuetta kohti muodostettiin olivat tällä kertaa: AL East vs. NL Central, AL Central vs. NL West ja AL West vs. NL East
Loput neljä ottelua tulivat paikallisvastustajan kohtaamisesta myös kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Tämä vastustaja tuli kullekin joukkueelle toisen liigan vastaavasta divisioonasta. Näissä pareissa oli vain muutamia muutoksia edelliseen kauteen verrattuna.
Joukkueiden paikallisvastustajat
| AL East | NL East | AL Central | NL Central | AL West | NL West |
|---|---|---|---|---|---|
| Red Sox | Braves | White Sox | Cubs | Mariners | Padres |
| Yankees | Mets | Indians | Reds | Angels | Dodgers |
| Blue Jays | Phillies | Tigers | Pirates | Athletics | Giants |
| Rays | Marlins | Twins | Brewers | Rangers | Rockies |
| Orioles | Nationals | Royals | Cardinals | Astros | Diamondbacks |
Loput 142 ottelua pelattiin saman liigan joukkueita vastaan. Kukin joukkue kohtasi divisioonansa muut neljä joukkuetta 19 kertaa (yhteensä 76 ottelua) ja muut liigan kymmenen joukkuetta 6-7 kertaa (66 ottelua).
Postseason
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liigan välieriin (Division Series) selviytyvät suoraan divisiooniensa parhaat joukkueet (järjestys määräytyy Kassan perusteella, K = voitot-tappiot). Muista joukkueista kummankin liigan kaksi parasta pelaavat kerrasta poikki -menetelmällä pudotusottelut (wild card game), joiden voittajat pääsivät mukaan välieriin. Divisioonan voitosta pelataan lisäottelu kahden parhaan ollessa tasatilanteessa. Samoin pääsystä villin kortin -otteluun voidaan joutua lisäotteluun. Tällä kertaa näitä uusintoja ei tarvittu.
Division Series'issa divisioonavoittajista paras kohtaa villin kortin ottelun voittajan, joka nykyisin voi olla myös samasta divisioonasta. Kaksi muuta divisioonavoittajaa pelaavat keskenään. Ottelut aloitetaan runkosarjassa paremmin menestyneen kotikentällä kahdella ottelulla, jonka jälkeen ottelut 3 ja tarvittaessa 4 pelataan heikommin menestyneen kotona. Mikäli tarvitaan viides ottelu, se pelataan jälleen paremman kotikentällä. Ottelupareissa ensiksi kolme voittoa saavuttanut joukkue etenee liigan mestaruusottelusarjaan (League Championship Series).
Liigan mestaruus ratkeaa paras seitsemästä -systeemillä, eli ensiksi neljä voittoa saavuttanut joukkue saavuttaa liigan mestaruuden ja osallistuu World Seriesiin toisen liigan voittajaa vastaan. Ottelut aloitetaan kahdella pelillä paremmin sijoittuneen kotikentällä (sijoitus divisioonassa ratkaisee ensisijaisesti, sitten kassa). Tarvittaessa kolme seuraavaa pelataan heikomman kotona ja kaksi viimeistä jälleen paremman joukkueen kotikentällä.
World Series pelataan samalla kaavalla kuin League Championship Series. Kotietu on sen liigan mestarilla, joka kyseisellä kaudella voittaa All stars -ottelun, tällä kertaa siis AL. Kuten interleague -otteluissa, myös World Seriesissä, designated hitter -sääntöä käytetään otteluissa, joissa American Leaguen joukkue on kotijoukkueena.
Runkosarjan sarjataulukot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Postseason
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AL: Oakland - Kansas City 8–9
- NL: San Francisco - Pittsburgh 8–0
| AL Division Series NL | AL League Championship Series NL | World Series | |||||||||||
| WC | Kansas City Royals | 3 | |||||||||||
| West | Los Angeles Angels of Anaheim | 0 | |||||||||||
| Kansas City Royals | 4 | ||||||||||||
| Baltimore Orioles | 0 | ||||||||||||
| Cent. | Detroit Tigers | 0 | |||||||||||
| East | Baltimore Orioles | 3 | |||||||||||
| Kansas City Royals | 3 | ||||||||||||
| San Francisco Giants | 4 | ||||||||||||
| WC | San Francisco Giants | 3 | |||||||||||
| East | Washington Nationals | 1 | |||||||||||
| San Francisco Giants | 4 | ||||||||||||
| St. Louis Cardinals | 1 | ||||||||||||
| Cent. | St. Louis Cardinals | 3 | |||||||||||
| West | Los Angeles Dodgers | 1 | |||||||||||