Maja

Puuhun rakennettu leikkimaja.

Maja on alkeellinen rakennus, jossa on suorat seinät ja katto, toisin kuin kodassa ja teltassa, joiden seinät ovat joko kaltevat tai kaartuvat ja yhdistyvät ylhäällä ilman varsinaista kattoa.

Majan historiaa Suomessa

Majat tulivat Suomeen ilmeisesti nuorakeraamisen kulttuurin aikana, kuten myös niitä tarkoittava sana "maja". Tällaisen majan seinät oli punottu riu'uista ja vahvistettu savella. Nurkissa oli maahan upotetut paalut. Majojen rakenne on päätelty tulipalojen yhteydessä palaneista, ja siten säilyneistä savenpaloista, sekä kulmissa olleiden paalujen kuopista. Majat olivat yleensä suhteellisen pieniä. Maja ei välttämättä ollut edistystä jo aiemmin tunnettuun kotaan verrattuna, ja jo aiemmin kivikaudella Suomessa on rakennettu myös paljon isompia taloja hirsi- ja salvostekniikkaa hyödyntäen. Myöhemmin, kun siirryttiin uudelleen salvottuihin taloihin, majoja on käytetty lähinnä enää metsästäjien ja kalastajien tilapäisasumuksina.

Hylätty kalastus- ja metsästysmaja Parikkalan Simpelejärven rannalla.

Majat nykyään

Metsästäjien tai ulkoilijoiden tukikohtaa voidaan edelleen kutsua metsästysmajaksi tai ulkoilumajaksi, vaikka se olisikin teknisesti talo. Pihapiirissä on sen sijaan säilynyt kota, jossa ruokaa valmistetaan varsinkin kesällä. Nykyisin majat ovat lähinnä lasten leikeissä käytettäviä karkeatekoisia tai sivistyneitä leikkimökin tapaisia rakennelmia, jotka voidaan rakentaa myös esimerkiksi puuhun.

Maja on kuitenkin säilynyt käytössä majoittumista tai olemista tarkoittavana terminä, kuten vaikkapa sanat päämaja, majapaikka ja majatalo osoittavat.