Maiju Ingman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Maiju Johanna Ingman (s. 5. helmikuuta 1979 Vantaa) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kuvaaja, joka on opiskellut ja työskennellyt Virossa vuosina 1999-2010.[1]

Oppivuodet ja työ Virossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingmanin opiskeli Virossa 1999-2004 Tallinnan Kasvatustieteellisen Yliopiston Kulttuuritiedekunnassa (nykyinen Tallinnan Yliopisto / BFM) Syytä Ingmanin opiskeluun juuri Virossa on kysytty myös lehtihaastattelussa. Hän on vastannut olevansa tylsistynyt suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan (laitosyhteiskuntaan) ja etsivänsä inspiraatiota.[2] Ingmanin opettajina vanhassa koulussa (Filmi ja Video õppetool) toimivat tunnetut neuvostoajalla Moskovassa oppinsa saaneet luennoitsijat, muun muassa Rein Maran, Jüri Sillart, Veste Paas ja Arvo Iho. Samalta vuosikurssilta valmistui useita virolaisen nykykulttuurin edustajia, muun muassa Elen Lotman, Mark Raidpere, Mart Taniel, Ergo Kuld ja Peter Murdmaa. Rakveren kaupungissa oleskelun aikana vuosina 2004-2010 Ingman teki yhteistyötä Rakveren teatterin kanssa ja opetti elokuvantekoa yksityisessä Athenakoolin taidekoulussa.[3][4][5]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Lisäksi väärä kieli

  • 2009 At the End of the Day Feature film Director Content Editor
  • 2007 Return from the End Station Documentary Editor
  • 2007 Tagasitulek koju Documentary Director Cinematographer Editor
  • 2007 Whatever, Aleksander! Feature film Producer Director Screenwriter Editor
  • 2005 Frequencies Students film Content Editor
  • 2005 Ingel ja hoor Students film Cinematographer
  • 2004 An actor Students film Director Cinematographer Sound Designer Editor
  • 2004 Your name shall be Israel Documentary Cinematographer Consultant
  • 2003 After Light Students film Cinematographer
  • 2002 Outside Students film Producer Director

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingmanin elokuvien ja käsikirjoitusten tarinat käsittelevät universaalia ongelmaa, joka on usein yhteiskunnallisten epäkohtien taustalla: ihmisten kyvyttömyydestä keskustella ja tiedostaa puheidensa ja toimintansa taustalla olevia tunteita, ja niiden motiiveja.kenen mukaan?

Mis Iganes, Aleksander! (2007) on melankolinen arthouse-road-movie ylioppilaasta, joka halveksuu kaikkia yhteiskunnan hänelle tarjoamia vaihtoehtoja; työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Tarinan päähenkilö päätyy lopulta boheemin setänsä kanssa eksentrikkojen älykköjen salaiseen kartanoon miettimään elämän tarkoitusta. Sellaista ei kuitenkaan ole tarjolla kuin tietoisuuden rajan tuolla puolen, eikä sieltä pääse takaisin. Elokuvan tuottaja Luxfilm OÜ.[6]

Dokumenttielokuva Tagasitulek koju (2007), on henkilökuvaus Virossa syntyneestä säveltäjästä (Avi Nedzvetski (s.1959). Säveltäjä tunnetaan Israelissa nimellä Avi Benjamin, joka on luonut Mihail Bulkakovin romaaniin (Master i Margarita) perustuvan musikaalin Saatana saapuu Moskovaan. Elokuva seuraa musikaalista muokatun konsertin järjestämistä Estonia Oopperan konserttisalissa 2004.  Elokuvaa on kuvattu Tallinnassa, Tel Avivissa ja Jerusalemissa. Tuottaja Irina Stelmach / Adel TV.lähde?

Päeva lõpus (2009) on virolaisen näytelmäkirjailija Urmas Lennukin valmiista näytelmästä muokattu elokuva. Projekti toteutettiin samalla roolijaolla kuin Rakveren Teatterin näytelmä "Päeva Lõpus". Elokuva kertoo kuolevasta maalaiskylästä ja sen viimeisistä ihmisistä, jotka eivät suostu luopumaan elämästään maalla. Yksi viidestä päähenkilöstä, Marta toteaa että: "Kaupungissa elämä on jatkuvaa pelkoa myöhästyä omista hautajaisista." Tarina alkaa, kun maalla asuvan alkoholisoituneen Jaakopin kirjailijaveli Peteri saapuu kaupungista, taka-ajatuksena saada veli myymään pappavainaan metsät, joilla saisi kuitattua kirjailijan pelivelat. Tämän asian toteutumista häiritsee toista sivujuonta kannatteleva raihnainen vanhus, Teppo, joka uhoaa ampuvansa kunnanjohtajalta pallit jos tämä sulkee kylän ainoan koulun. Epäonnistunut romanttinen kanssakäyminen kulkee tarinaa kolmantena rinnakkaisena juonena. Peterin ja Martan kommunikaatio-ongelma ratkeaa viimein elokuvan lopussa. Ja asekin laukeaa kerran. Tuottaja Line Film ja Rakvere Teater 2009. Päeva Lõpus esitettiin vuonna 2010 Mannheim-Heidelbergin kansainvälisen elokuvafestivaalin sekä 2011 Méxicon kansainvälisen elokuvafestivaalin kilpailusarjoissa.[7][8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Maiju Ingman - Eesti filmi andmebaas www.efis.ee. Viitattu 19.2.2023.
  2. ↑ Maiju Ingman tuli Eestisse inspiratsiooni järele Eesti Päevaleht. Viitattu 20.2.2023. (eesti)
  3. ↑ Filmiaasta lõpetas esilinastus Rakvere teatris Uudised. 30.12.2009. Viitattu 22.2.2023. (eesti)
  4. ↑ Athena koolis tulevad noorte filmipäevad Uudised. 30.9.2008. Viitattu 22.2.2023. (eesti)
  5. ↑ Kultuur: Rahutu Ann-Believable’ teatriöö. Kaameraga Arhiiv. 30.9.2006. Viitattu 22.2.2023. (eesti)
  6. ↑ Whatever, Aleksander! (2007) - Eesti filmi andmebaas www.efis.ee. Viitattu 22.2.2023.
  7. ↑ “Päeva lõpus” linastub Mehhiko festivalil Postimees. Viitattu 19.2.2023.
  8. ↑ OKIA: Näidendist on saanud film Sirp. Viitattu 20.2.2023. (eesti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maiju_Ingman&oldid=21548369”