Maidon terveysvaikutukset
Suurimmalla osalla maailman aikuisväestöstä on laktoosi-intoleranssi, jonka vuoksi maito aiheuttaa heille esimerkiksi turvotusta ja ilmavaivoja. Runsaasti maitoa juovilla ruotsalaisnaisilla on havaittu olevan lisäksi huomattavasti suurempi kuolleisuus ja enemmän hapetusstressiä sekä tulehdusta kuin vain vähän maitoa juovilla naisilla. Ilmiö saattaa liittyä maitosokerin pilkkoutumisen yhteydessä syntyvään D-galaktoosiin, jonka on havaittu aiheuttavan muun muassa elimistön rappeutumista ja eliniän lyhenemistä.
Aineenvaihdunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren kalsiumpitoisuutensa vuoksi maito häiritsee raudan imeytymistä etenkin runsaasti nautittuna[1].
Tavallinen laktoosipitoinen maito sisältää hitaita hiilihydraatteja, joilla on vain vähän verensokeria nostavaa vaikutusta, mutta se aiheuttaa jopa valkoista leipää suuremman insuliinipiikin[2].
Runsas maidon juonti lisää tutkimusten mukaan lapsen pituutta.[3] Pituuskasvun tarkempi aiheuttaja ei ole selvillä, mutta on viitteitä siitä, että vaikutus johtuu etupäässä muista seikoista kuin maidon runsaasta kalsiumpitoisuudesta.
Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee pikkulapsilla myös lihavuutta, sillä rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[4]
Kuolleisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään kolme lasillista maitoa, oli kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna naisiin, jotka nauttivat alle lasillisen. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen. Kuolleisuuden lisääntyminen saattoi liittyä siihen, että eniten maitoa juovilla esiintyi muita enemmän elimistön hapetusstressiä ja tulehdusta.[5]
Runsaasti maitoa juovien kohonnut kuolleisuus saattaa selittyä osaksi sillä, että runsaasti laktoosia nauttivilla naisilla esiintyy tavallista enemmän munasarjasyöpää[6]. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, että maitosokerin pilkkoutumisen yhteydessä syntyvän D-galaktoosin on havaittu aiheuttavan jo pieninä määrinä lisääntynyttä hapetusstressiä, kroonista matala-asteista tulehdusta, , hermojen rappeutumista, immuunijärjestelmän heikkenemistä ja geenien kopiointihäiriöitä. hapetusstressiä sekä kroonista matala-asteista tulehdusta,. Edellä mainitut seikat voivat johtaa eliniän lyhenemiseen, ennenaikaiseen vanhenemiseen ja luukatoon.[7]
Laktoosi-intoleranssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maito aiheuttaa suurimmalle osalle maailman aikuisväestöstä vatsan turvotusta, ilmavaivoja ja muita epämiellyttäviä oireita. Suomalaiset ovat tästä poikkeus, sillä noin 83 prosenttia suomalaisista kykenee käyttämään maitoa vielä aikuisiällä ainakin jossain määrin.[8]
Syöpä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli kaksi lasia maitoa päivittäin juovilla miehillä esiintyy kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin niillä miehillä, jotka eivät juo maitoa. Toisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 2 000 milligrammaa kalsiumia saavilla miehillä esiintyy lähes kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin miehillä, joiden kalsiumin saanti jää alle 500 milligramman.[9]
Diabetes
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maidosta valmistetut äidinmaitovastikkeet saattavat altistaa diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, jotka saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.[10] Teollinen äidinmaidonkorvike poikkeaa rintamaidosta ja muiden nisäkkäiden maidosta esimerkiksi siten, että tyydyttyneen rasvan osuus on siinä pienempi[11][12]
Osteoporoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maidonjuonnin on ajateltu edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena[13]. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita[14].
Teini-iässä tapahtuvan runsaan maidon kulutuksen havaittiin eräässä tutkimuksessa jopa lisäävän lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä mutta ei naisilla[15][16]. Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei teini-iän jälkeen iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.[17]
Kaseiinityypin vaikutus (A1 ja A2-maito)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmänmaidossa esiintyy kolmea eri kaseiinityyppiä: alfakaseiini (50 %), beetakaseiini (35 %) ja kappakaseiini (15 %). Beetakaseiini jaetaan vielä kahteen eri tavalla pilkkoutuvaan alatyyppiin (A1 ja A2).[18]
A1-tyypin kaseiinin on todettu aiheuttavan osalle ihmisistä oireita. Oireita aiheutuu vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan geneettisesti alttiille yksilöille, jotka voidaan seuloa väestöstä Uudessa Seelannissa kehitetyn testin avulla[19]tarvitaan parempi lähde.
Beta-kaseiini A1 on Suomessakin yleisten friisiläis-, ja lypsetyn maidon proteiinissa yleisesti esiintyvä kaseiinivariantti[19]. Noin puolet Suomessa yleisimpien lypsykarjarotujen eli Holstein- ja Ayrshire-rotuisista lehmistä tuottaa A1-tyypin kaseiinia sisältävää maitoa ja loput tuottavat A2-tyypin maitoa. Suomen alkuperäisroduissa arvioidaan olevan hieman puolta enemmän A2-maitoa tuottavia lehmiä. Meijereissä lehmien maito sekoittuu, minkä vuoksi useimpien meijereiden tuottama maito sisältää 50 prosenttia beta-kaseiini A1:tä ja 50 prosenttia beta-kaseiini A2:ta[20]. Vuohenmaito ja ricotta-juusto eivät sisällä koskaan A1-kaseiinia[21][22].
A1-geenimuoto yleistyi, kun eurooppalaisista lehmistä jalostettiin yhä tuottavampia. A1-geenimuodon runsaus riippuu pikemminkin siitä, missä päin kantaa on jalostettu kuin itse rodusta. A1-maitoa eli pelkkää A1-kaseiinia sisältävää maitoa lypsävien lehmien osuus samasta rodusta voi vaihdella siksi jopa Euroopan eri alueilla 3 prosentista 97 prosenttiin.[23]
A1-maidon hajotessa syntyvällä bioaktiivisella beeta-kasomorfiini 7 aminopeptidillä (BCM-7) on vuonna 2005 julkaistun koontitutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ruoansulatuskanavaan, sisäelimiin ja aivorunkoon[24]. Solukokeissa on havaittu lisäksi, että kyseisella yhdisteellä on immuunipuolustuksesta vastaavien lymfosyyttien reagointia heikentävää vaikutusta[19].Beeta-kasomoriini muistuttaa toiminnallisesti lektiinejä[25].
Suolistoterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A1-tyypin kaseiinia sisältävän maidon vaikutusta vatsaoireisiin tutkittiin vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä pilottitutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan maidosta oireilevaa ja 33 tervettä koehenkilöä. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen nautti ensin A1-tyypin maitoa ja kahden viikon pituisen maidottoman jakson jälkeen pelkkää A2-tyypin kaseiinia sisältävää A2-maitoa. Toisen ryhmän osalta järjestys oli päinvastainen. Ryhmissä esiintyi A1-tyypin maidon käytön aikana keskimäärin enemmän turvotusta, vatsakipua ja ilmavaivoja, mutta oireita ei ollut niin paljoa enemmän, että tuloksesta olisi muodostunut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimukseen osallistuneilla kahdeksalla maitointoleraatikolla esiintyi kuitenkin A1-maidon käytön aikana keskimäärin noin 80 prosenttia enemmän ulosteen löysyyttä, 60 prosenttia enemmän turvotusta ja noin 40 prosenttia enemmän vatsakipuja kuin A2-maidon käytön aikana. Ne maitointoleraatikot, jotka oli arvottu nauttimaan A1-maitoa ennen A2-maitoa, saivat vatsoireita myös A2-maidon käytön aikana, toisin kuin ne intoleraatikot, jotka joivat A2-maitonsa tutkimuksen alkuvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että myös terveiden koehenkilöiden uloste oli löysempää A1-maidon käytön aikana. A1-maidon käytön aikana vatsaoireita saaneiden ulosteen kalprotektiiniarvot olivat suuremmat, mikä viittaisi siihen, että he ovat tavallista alttiimpia saamaan A1-maidosta vatsaoireita.[26]
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 julkaiseman kirjallisuuskatsauksen mukaan myös eläinmalleilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että A1-tyypin beetakaseiini aiheuttaa vaihtelevan asteista tulehdusta mahasuolikanavassa ja sen vaikutuksia voi ilmetä myös muualla elimistössä. A2-tyypin beetakaseiinin nauttimisella ei tällaista vaikutusta ollut tai se oli selvästi heikompi. A1-tyypin beetakaseiinin on lisäksi osoitettu hidastavan suoliston toimintaa sekä eläimillä että ihmisillä.[27]
Aivoterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiedon käsittelyn nopeutta ja tarkkuutta mittaavissa kiinalaistutkimuksissa on lisäksi havaittu, että A2-maitoa käyttäneet esikouluikäiset suoriutuvat paremmin kuin A1-maitoa käyttäneet.[27] Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös väsymystä[22].
Lihakset ja nivelet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös nivelkipuja Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös nivelkipuja ja lihasperäisiä vaivoja[22].
Iho-oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös ihottumaa[22].
Korrelonti elintasosairauksien kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A1-kaseiinin runsaamman saannin on havaittu korreloivan myös ykköstyypin diabeteksen, astman ja sydänsairauksien esiintyvyyden kanssa[28][23][29][20]. Luonnonvarakeskuksen tutkimuskatsauksen laatijat päätyivät kuitenkin siihen, että kyseisten sairauksien ja A1-beetakaseiinia sisältävän maidon kulutuksen yhteys johtuu pikemminkin A1-beetakaseiinia sisältävää maitoa käyttävien länsimaisista elintavoista. Myöskään maidon yhteydestä vauvojen uniapneaan tai autismin kirjon häiriöihin ei ole saatu selkeää näyttöä.[27]
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA päätti vuonna 2009, ettei se laadi riskinarviointia A1-tyypin kaseiinia sisältävästä maidosta. Perusteluna oli, että Suomen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin johtama asiantuntijaryhmä ei ollut löytänyt EFSA:lle laatimassaan selvityksessä tutkimuksia, joista olisi ilmennyt, millä fysiologisella tavalla A1-tyypin kaseiini aiheuttaisi väestötutkimuksissa havaittua sairauksien lisääntymistä.[30]
Lypsykarjan väärä hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos lehmiä ruokitaan ja hoidetaan väärin, maitoon saattaa kertyä epäterveellisen suuria määriä stressihormoneja, insuliinia tai kasvutekijöitä[31].
Pastöroinnin terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Negatiiviset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maidon pastörointi tuhoaa 60 prosenttia maidon sisältämästä heraproteiinista ja UHT-pastörointi kokonaiset 80 prosenttia. Heraproteiini näyttäisi olevan painonhallinnan kannalta kaseiinia suotuisampaa[32]. On myös saatu jonkin verran näyttöä siitä, että heraproteiini parantaa suolistoterveyttä[33].
Pastöroinnin ja iskukuumennuksen yhteydessä saattaa tapahtua niin sanottu Maillard-reaktio, jossa aminoryhmä ja pelkistävä sokeri eli laktoosi reagoivat keskenään. Maillard- reaktio voi alentaa maidon ravinnepitoisuutta, koska se heikentää maidon sisältämien aminohappojen imeytymistä. Maillard-reaktiossa syntyy myös pieni määrä myrkyllisiä yhdisteitä, jotka heikentävät sen ravitsemuksellista laatua.[34]
Positiiviset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suolistoinfektioiden väheneminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niin sanottu raakamaito eli lehmästä lypsetty pastöroimaton maito sisältää infektioriskin, koska se saattaa saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista lypsyvälineistä.[35]
Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat raakamaidossa huomattavasti yleisempiä kuin pastöroidussa maidossa. Esimerkiksi listeriaa on EU-alueen raakamaidossa kolme kertaa enemmän kuin pastöroimattomassa maidossa. Listeriaa saattaa päätyä maitoon esimerkiksi silloin, jos lanta saastuttaa lehmien rehun. Myös lehmien tahriintuminen lannalla saattaa aiheuttaa maidon saastumista.[36] Muita maitoon mahdollisesti joutuvia lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia ovat esimerkiksi kampylobakteerit, kolibakteerit, salmonella, yersinia ja brucella.[37] Esimerkiksi ehec-bakteeri kykenee elämään lehmän suolistossa lehmää vahingoittamatta[38]. Bakteerit ja muut patogeenit lisääntyvät nopeasti etenkin jäähdyttämättömässä maidossa[39].
HTST-pastörointi tuhoaa jopa 99,999 % maidon mikro-organismeista[40].Kampanjointi maidon pastöroinnin puolesta alkoi jo 1800-luvulla, kun huomattiin sen vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta[41]. Pastöroinnin katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit (itiöt pois lukien) samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt kuten esimerkiksi tuberkuloosia aiheuttavan Mycobacterium tuberculosiksen.[40]
Siirtyminen maidon pastörointiin Englannissa 1800-luvulla vähensi 99 %:lla suolistoinfektiokuolleisuutta. Raakamaidosta saa dosentti Jussi Tammisolan mukaan ruokamyrkytyksen 150 kertaa todennäköisemmin kuin pastöroidusta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin. Riski koskee etenkin lapsia ja nuoria.[42]
Pastöroimattoman maidon juomisesta sairastuu Yhdysvalloissa satoja ihmisiä vuosittain. Lapset, vanhukset ja raskaana olevat ovat suurimmassa vaarassa.[37] Raakamaidon myynti on tämän vuoksi laitonta monessa osavaltiossa ja kieltoa myös valvotaan.[41]
Raakamaito aiheuttaa Uudessa-Seelannissa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike[43]. Pastöroimaton maito aiheuttaa siellä vuosittain keskimäärin 152 ruokamyrkytystä, joista 17 vaatii sairaalahoitoa. Kaksi promillea raakamaidon aiheuttamista infektioista johtaa potilaan kuolemaan.[35]
Maidon kampylobakteerit ovat vammauttaneet terveitä ihmisiä pysyvästi[44].
Suomen tilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raakamaidon nauttimisen aiheuttama riski ei ole Suomessa kovin suuri terveiden aikuisten kohdalla. Raakamaito suositellaan silti kuumennettavaksi 60–70 asteeseen ennen nauttimista.[45] Riskiryhmille kuten lapsille ja vanhuksille ei suositella lainkaan raakamaidon nauttimista, sillä raakamaitoon mahdollisesti päässeet bakteerit saattavat jopa surmata heitä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että viisi prosenttia tiloilla myydyn raakamaidon näytteistä sisälsi vanhuksille vaarallisia listeriabakteereja ja kolme prosenttia lapsille vaarallisia enterohemorraagisen Escherichia coli- eli EHEC-bakteereja.[36]
Kuusi lasta sai eli EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa kesäkuussa 2012. Heistä kaksi joutui tehohoitoon.[46][47]
Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai EHEC- tai listeriabakteerin.[31], joista kahdessa oli varmuudella syynä raakamaidon nauttiminen.[31] Pohjanmaalla oli Samoihin aikoihin kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[36]
Suomen laajin raakamaitoepidemia paljastui keväällä 2014, kun raakamaidon Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Epidemiassa sairastui yhteensä 39 ihmistä.[48]
Muut pastörointiin liittyvät terveysväitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pastöroimattoman maidon hyödyt ovat vuonna 2013 julkaistun tutkimusyhteenvedon mukaan vähäisiä tai olemattomia verrattuna pastöroituun maitoon[49]. Vuonna 2005 julkaistiin tutkimus, jossa maidosta oireileville koehenkilöille juotettiin satunnaistetusti raaka- tai täysmaitoa. Raakamaito aiheutti jopa enemmän oireita kahdessa kolmesta koeryhmästä, mutta erot eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä.[50]
Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.[49] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.[49] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia, minkä lisäksi kumpikaan niistä ei sisällä laktaasia.[49] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.[49]
Raakamaito ei sisällä juuri lainkaan probioottisia bakteereita[50][49] eikä sen sisältämien entsyymien terveysvaikutuksista ollut tehty ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta vuoteen 2013 mennessä[50].
Parempi maidon sietäminen ulkomaanmatkoilla saattaa johtua siitä, että suomalaiset syövät ulkomailla vähemmän ruisleivän kaltaisia suomalaisia ruokia, jotka sisältävät runsaasti vatsaoireita aiheuttavia FODMAP-yhdisteitä[50].
Homogenointihypoteesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maidon aiheuttamien oireiden syyksi on esitetty myös maidon homogenointia, mutta tälle hypoteesille ei ole löytynyt tukea tutkimuksista.[51] Laura Paajanen tutki vuonna 2005 hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin ilman, että olisi löytänyt yhteyttä näiden välillä[52].
Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille sen enempää vatsaoireita kuin raakamaitokaan.[53]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ Glycemia and insulinemia in healthy subjects after lactose-equivalent meals of milk and other food proteins: the role of plasmaamino acids and incretins.
- ↑ T. A. Marshall, A. M. Curtis, J. E. Cavanaugh, J. J. Warren, S. M. Levy: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
- ↑ Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.
- ↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanti)
- ↑ Karl Michaëlsson ymm.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269 doi:10.1136/bmj.g6015 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Luolamiehen geeneillä ei maitoa juoda Yle Uutiset. 8.2.2011. Viitattu 12.9.2024.
- ↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanti)
- ↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
- ↑ J. Bruce German, Cora J. Dillard: Saturated Fats: A Perspective from Lactation and Milk Composition. Lipids, 2010, 45. vsk, nro 10, s. 915–923. PubMed:20652757 doi:10.1007/s11745-010-3445-9 ISSN 0024-4201 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Äidinmaidonkorvikkeet, Tuuti1 äidinmaidonkorvike 200ml 0-6kk. Ravintosisältö. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/lapset/aidinmaidonkorvikkeet/tuote/valio-tuuti1-aidinmaidonkorv-200ml-0-6kk-6408430492268[vanhentunut linkki]
- ↑ Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.
- ↑ Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.
- ↑ Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov
- ↑ Kaaro, Jani: Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä. Helsingin Sanomat. 1.12.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset
- ↑ THE A2 MILK COMPANY 2019a. A1 vs. A2 protein: what’s the difference? Saatavissa: https://www.a2milk.com/your-health/a1-vs-a2-protein-whats-the-difference/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b MTT:n asiakaslehti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tae-Hwan Jung, Hyo-Jeong Hwang, Sung-Seob Yun, Won-Jae Lee, Jin-Wook Kim, Ji-Yun Ahn: Hypoallergenic and Physicochemical Properties of the A2 β-Casein Fractionof Goat Milk. Korean Journal for Food Science of Animal Resources, 2017, nro 6, s. 940–947. PubMed:29725217 doi:10.5851/kosfa.2017.37.6.940 ISSN 1225-8563 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein
- ↑ a b Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
- ↑ Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Mag Stephan Lederer MSc: 400+ Foods High in Lectins and Lectin-Free Diet [PDF List] mentalfoodchain.com. 22.9.2020. Viitattu 7.5.2024. (englanti)
- ↑ S. Ho, K. Woodford, S. Kukuljan & S. Pal, Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. Nature.com 2.7.2014.
- ↑ a b c Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 20/2023 Lehmänmaidon A1- ja A2-tyypin beetakaseiinit ja niiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja vatsaoireisiin. Kirjallisuuskatsaus. Pertti Marnila, Päivi Soppela, Anne Tuomivaara ja Heidi Leskinen. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/553172/luke-luobio_20_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. British Medical Journal 349, 2014.
- ↑ Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
- ↑ EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi. MTT ELo 1/2009. Sivu 20.
- ↑ a b c Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.
- ↑ Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Reijo Laatikainen: Maito muka pilattu PRONUTRITIONIST. 21.10.2013. Viitattu 12.9.2024.
- ↑ Miten maidon prosessointi vaikuttaa sen ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin? – Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus blogs.helsinki.fi. Viitattu 12.9.2024.
- ↑ a b Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,
- ↑ a b c Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Arkistoitu 9.9.2014. Viitattu 15.10.2013.
- ↑ a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden[vanhentunut linkki]. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
- ↑ Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, s. B 8
- ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden (Arkistoitu – Internet Archive). dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
- ↑ Food safety of raw milk (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lowenstein, Kate: Not safe to eat: Three foods to avoid CNN – Health. 12.10.2011. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
- ↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
- ↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi (Arkistoitu – Internet Archive), Iltalehti.fi 26.6.2012
- ↑ Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (Archive.org) HS.fi. 30.4.2014. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 30.4.2014.
- ↑ a b c d e f Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
- ↑ a b c d Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.
- ↑ Laura Savolainen: Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? 26.8.2013. YLE. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Milk hypersensitivity: effects of cow's milk and its processing on gastrointestinal symptoms and delayed-type immune responses. Researchportal.helsinki.fi.
- ↑ Päivi Repo: Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja (archive.org) 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.4.2014. Viitattu 11.3.2014.