Mahmudxoʻja Behbudiy
Mahmudxoʻja Behbudiy (30. tammikuuta 1874 [?] Samarkand – 1919 Qarshi[1]) oli keskiaasialainen kansanvalistaja, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli yksi džadidismin nimellä tunnetun uudistusliikkeen johtajista.[2]
Behbudiyn isä oli muslimipappi ja tarinan mukaan Ahmed Jasawin jälkeläinen. Hän opiskeli madrasassa[1] ja työskenteli tuomarina ja muftina. Behbudiy teki vuosina 1899–1900 pyhiinvaelluksen Mekkaan käyden myös Egyptissä ja Turkissa. Palattuaan kotiin hän perusti uudenaikaisen koulun Samarkandin lähelle.[2]
Vuosina 1903–1904 Behbudiy kävi Kazanissa ja Ufassa tutustumassa uudenaikaisiin muslimikouluihin ja solmimassa yhteyksiä tataarisivistyneistöön. Hän alkoi myös laatia ja julkaista oppikirjoja kouluja varten. Vuonna 1911 hän kirjoitti ensimmäisen uzbekkinäytelmän Padarkush (”Isänmurhaaja”), joka painettiin vuonna 1913 ja esitettiin Samarkandissa ja Taškentissa vuonna 1914.[2]
Vuonna 1913 Behbudiy julkaisi uzbekin- ja tadžikinkielistä sanomalehteä Samarqand ja perusti samana vuonna etupäässä uzbekinkielisen aikakauslehden Oyna (”Peili”). Vuonna 1914 hän matkusti Istanbuliin, jossa hän tapasi džadidismin oppi-isän Ismail Gasprinskin. Behbudiy julkaisi lehdessään artikkeleita kielestä, kirjallisuudesta, historiasta ja kansallisista aiheista osallistuen myös politiikkaan ja vastustaen kommunismia.[2]
Helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Behbudiy vaati muiden maltillisten muslimijohtajien tavoin Turkestanille autonomiaa ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Hän osallistui Venäjän ja Turkestanin muslimien edustajainkokouksiin ja oli mukana perustamassa Kokandin hallitusta vuodenvaihteessa 1918.[2] Sen kukistuttua Behbudiy yritti tehdä yhteistyötä bolševikkien kanssa[1].
Behbudiy lähti maaliskuussa 1919 ulkomaanmatkalle, erään tiedon mukaan Turkestanin edustajaksi Versailles’n rauhankonferenssiin. Hänet vangittiin ja teloitettiin Qarshissa Buharan emiirin käskystä, mutta ilmeisesti myös bolševikeilla oli osuutta asiaan.[1]
Behbudiy sai kuoltuaan erilaisia kunnianosoituksia,[1] ja Qarshin kaupunki oli nimetty hänen mukaansa vuosina 1926–1937[3]. Hän muuttui kuitenkin jo 1930-luvun alussa epähenkilöksi, jonka maine palautettiin kokonaan vasta 1980-luvun lopussa[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Sirojiddin, Ahmad: ”Turkiston halqining milliy qahramoni”, M. Behbudiy merosining milliy gʻoya targʻibotidagi ahamiyati, s. 3–32. Toshkent: Oʻzbekiston Respublikasi Fanlar akademiyasi, 2014. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 2-zhild, s. 8–9. Toshkent: Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 2001.
- ↑ Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 10-zhild, s. 608. Toshkent: Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-091-8