Maggie Rogers

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maggie Rogers
Maggie Rogers vuonna 2019.
Maggie Rogers vuonna 2019.
Henkilötiedot
Koko nimi Margaret Debay Rogers
Syntynyt25. huhtikuuta 1994 (ikä 30)
Maryland, Yhdysvallat
Ammatti laulaja, lauluntekijä, musiikkituottaja
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 2012–
Tyylilajit pop, folk-pop, art pop
Soittimet laulu, kitara, banjo, harppu, piano
Levy-yhtiöt Capitol
Aiheesta muualla
Kotisivut

Margaret Debay "Maggie" Rogers (s. 25. huhtikuuta 1994 Easton, Maryland, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, tuottaja ja esiintyjä.

Hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2016 ″Alaska″-singlellään. Rogers on julkaissut kolme studioalbumia, joista viimeisin on vuonna 2024 julkaistu Don't Forget Me.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rogers syntyi ja varttui Miles-joen varrella Eastonissa, Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Rogersin isän on eläköitynyt Ford-autokauppias ja äiti entinen sairaanhoitaja.[1] Rogers kiinnostui etenkin klassisesta musiikista jo nuorena ja pitää aikaisina vaikuitteinaan muun muassa Gustav Holstin ja Antonio Vivaldin musiikkia. Hän aloitti harpun soittamisen alakouluikäisenä.[2]

Yläasteikäisenä Rogers opetteli myös kitaran- ja pianonsoittoa ja alkoi kirjoittamaan ensimmäisiä kappaleitaan. Rogers kävi koulua yksityisessä sisäoppilaitoksessa Delawaressa. Rogers oli mukana koulun orkesterissa ja kuorossa. Yläasteen jälkeen high schoolissa Rogers perusti oman jazz-bändin. Hän opetteli tuolloin myös soittamaan banjoa sekä musiikkituottamista ja alkoi kiinnostua entistä enemmän folkmusiikista.[1]

Rogers voitti Berklee College of Music -koulutusohjelman laulunkirjoituskilpailun, joka innosti häntä keskittymään kirjoittamiseen.

Vuonna 2012 Rogers julkaisi ensimmäisen omakustannelevynsä The Echo, jonka oli tuottanut itse. Hän oli tuolloin 17-vuotias.[1]

Yliopistoajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Echo -levyä varten tehdyt demot auttoivat Rogersia saamaan opiskelupaikan Clive Davis Institute of Recorded Musicista New Yorkin yliopistosta (NYU). Rogers kiinnostui ensimmäisenä opiskeluvuotenaan musiikkijournalismista ja teki työharjoittelun yhdysvaltalaisen musiikkitoimittaja Lizzy Goodmanin kanssa. Vaihtovuotensa aikana Ranskassa Rogers vieraili Berliinissä, jossa rakastui houseen ja teknoon.[1]

Rogers valmistui NYU:sta vuonna 2016 pääaineinaan musiikkitekniikka ja -tuotanto.

Vuonna 2022 Rogers valmistui maisteriksi Harvadista uskonnon ja julkisen elämän pääaineesta.[3]

Vuonna 2016 Rogers osallistui musiikkituotannon kurssille, jossa sai tilaisuuden esitellä "Alaskan" artisti-tuottaja Pharrell Williamsille. Tilanteesta kuvattu video, jossa Williams oli silminnähden vaikuttunut tuntemattoman nuoren tekijän kappaleesta, meni viraaliksi YouTubessa.[1]

Videolla Williams toteaa, ettei tällä ole mitään parantamisehdotuksia kappaleeseen (″I have zero notes for that″). Nämä Williamsin sanat kuullaan ″Alaskan″ levytetyllä versiolla aivan kappaleen alussa.

Videon myötä useat levy-yhtiöt ottivat yhteyttä Rogersiin, joka lopulta neuvotteli levytyssopimuksen Capitol Recordsin kanssa. Rogers julkaisee musiikkinsa oman levymerkkinsä Debay Soundsin kautta Capitolin alla. Järjestely mahdollisti Rogersille enemmän kontrollia oman musiikkinsa suhteen verrattuna suureen osaan saman uravaiheen artisteista.

Ensimmäinen Debayn/Capitolin kautta julkaistu teos oli vuonna 2017 julkaistu EP Now That the Light Is Fading″. Ensimmäinen studioalbumi ja Rogersin varsinainen debyyttialbuminsa, ″Heard It in a Past Life, julkaistiin tammikuussa 2019. Albumi nousi ensimmäisellä viikolla Billboard 200 -albumilistan sijalle 2.[4] Rogers sai albumista myös parhaan uuden artistin Grammy-ehdokkuuden.

Rogersin ensimmäinen kiertue kattoi pitkälti koko Pohjois-Amerikan. Rogers oli vuonna 2018 Haimin ja Mumford & Sonsin kiertueilla lämmittelijänä. Vuonna 2019 Rogers esiintyi esimerkiksi Coachellassa ja Shaky Knees Music Festivalilla.

Rogers on nimennyt musiikillisiksi vaikutteikseen muun muassa Björkin, Patti Smithin ja Kim Gordonin. Hän on myös kertonut ihailevansa suuresti Sharon Van Etteniä ja Brandi Carlilea, joista on tutustumisen myötä tullut hänelle kuin ″mentoreita″.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rogers on kunnostautunut myös aktivistina. Hänen kappaleensa ″Give A Little″ syntyi Rogersin inspiroiduttua aseiden vastaisesta mielenosoituksesta. Kappale kertoo yhteisöllisyydestä ja empatiasta. Kappaletta on myöhemmin myös käytetty mielenosoitusten yhteydessä. Hän on myös julkisesti kertonut tukevansa useita ihmisoikeusjärjestöjä, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivaa ACLUa.

Rogersilla on hänen kertomansa mukaan myös diagnosoitu synestesia, joka tarkoittaa eri aistien herkkyyttä sekoittua keskenään. Synestesian myötä Rogers on kertonut esimerkiksi näkevänsä kuulemansa musiikin erilaisina väreinä.

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Notes from the Archive: Recordings 2011–2016 (2020)

Omakustannealbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Echo (2012)
  • Blood Ballet (2014)
  • Now That the Light Is Fading (2017)
  • Alaska (2016)
  • Dog Years (2016)
  • On + Off (2017)
  • Split Stones (2017)
  • Fallingwater (2018)
  • Give A Little (2018)
  • Light On (2018)
  • Burning (2019)
  • Love You for a Long Time (2019)
  • Iris (2020)
  • That´s Where I Am (2022)
  • Want Want (2022)
  • Horses (2022)
  • Dawns (2023)
  • Don't Forget Me (2024)
  1. a b c d e Alex Pappademas: Maggie Rogers Went Viral. Then She Had to Become Herself Again. The New York Times. 17.1.2019. Viitattu 20.4.2024. (englanti)
  2. Eric Renner Brown: Your Guide to Maggie Rogers, SNL’s Next Musical Guest Vulture. 2.11.2018. Viitattu 20.4.2024. (englanniksi)
  3. Maggie Rogers on Creating Intention, Connection through Music at Harvard Divinity 26.5.2022. Harvard Divinity School. Viitattu 20.4.2024.
  4. Maggie Rogers: Heard It In a Past Life Review Pitchfork. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]