Madeiranpapurikko
| Madeiranpapurikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Heinäperhoset Satyrinae |
| Tribus: | Elymniini |
| Suku: | Pararge |
| Laji: | xiphia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pararge xiphia |
|
Madeiranpapurikko (Pararge xiphia) on Madeiran saarella kotoperäisenä tavattava keskikokoinen päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkonäöltään madeiranpapurikko muistuttaa täpläpapurikkoa (Pararge aegeria), mutta etusiiven kärki on suipompi, siiven reuna tasaisempi ja hieman kupera. Siipien lähes kokonaan suklaanruskeilla yläpinnoilla on pienialaisia oransseja laikkuja. Lisäksi etusiiven etunurkassa on yksi pieni ja takasiiven takareunassa kaksi suurempaa ja oranssireunaista, tummaa silmätäplää. Täplien keskustassa on valkoinen piste ja ne näkyvät myös siiven alapinnoilla. Etusiiven alapinta on laajalti oranssi ja mustakuvioinen, takasiiven alapinta on ruskea. Keskeisenä tuntomerkkinä takasiiven alapinnalla siiven etureunassa on valkoinen, kolmiomainen laikku. Naaraalla takasiipien alapinnat ovat koiraita vaaleammat ja valkoinen alue ulottuu pitemmälle.[2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia tavataan ainoastaan Madeiralla. Perhoset lentävät useina sukupolvina ympäri vuoden, mutta vähemmissä määrin keskellä kesää.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeiranpapurikko on jokseenkin yleinen ja paikoin jopa runsaslukuinen perhoslaji, jonka varsinaista elinympäristöä ovat asuinsaarensa laakeripuita ja kastanjaa kasvavat metsät merenpinnan korkeudelta noin 800 metriin saakka. Sitä tavataan kuitenkin usein jopa kaupungeissa.[4][3][2] Erityisen runsaana laji esiintyy metsien ja maanviljelysten rajoilla yhdessä täpläpapurikon kanssa.[5]
Täpläpapurikon leviäminen saarelle 1970-luvun loppupuolelta alkaen on hieman erilaisista elinympäristövaatimuksista huolimatta aiheuttanut jonkin verran kilpailua lajien välille, erityisesti koska madeiranpapurikkojen koiraat eivät ole yhtä tarkkoja reviireistään.[5][6] Tästä syystä madeiranpapurikon kannat ovat olleet laskussa ja laji on nykyisin luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN).[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintoa ovat erilaiset heinät.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ van Swaay, C., Wynhoff, I., Verovnik, R., Wiemers, M., López Munguira, M., Maes, D., Sasic, M., Verstrael, T., Warren, M. & Settele, J.: Pararge xiphia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Higgins, L. G. & Riley, N. D.: Euroopan päiväperhoset, 2. painos. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-2311-7 s. 229, 260–261
- ↑ a b c d Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2 s. 331
- ↑ a b http://www.iucnredlist.org/details/173215/0
- ↑ a b Jones et al. (1998) "Territorial Behaviour in the Speckled Wood Butterflies Pararge xiphia and P. aegeria of Madeira: A Mechanism for Interspecific Competition". Ecography 21, 297
- ↑ Jones & Lace (2008) "The speckled wood butterflies Pararge xiphia and P. aegeria (Satyridae) on Madeira: distribution, territorial behaviour and possible competition". Biological Journal of the Linnean Society 46, 77 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fauna Europaea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- schmetterling-raupe.de (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)