Madeirankaaliperhonen
| Madeirankaaliperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Alaheimo: | Pierinae |
| Suku: | Pieris |
| Laji: | wollastoni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pieris wollastoni |
|
| Synonyymit | |
|
|
Madeirankaaliperhonen[2] (Pieris wollastoni) on kaaliperhosten heimoon kuuluva, Madeiran saarelle endeeminen perhoslaji, jonka uskotaan kuolleen sukupuuttoon. Eräät tutkijat pitävät lajia kaaliperhosen alalajina Pieris brassica wollastoni tai kanariankaaliperhosen alalajina Pieris cheiranthi wollastoni.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeirankaaliperhosen siivet ovat yläpinnalta puhtaan valkoiset. Etusiiven kärkiosa on laajalti mustanruskea ja naaraalla siiven takareunasta sen keskiosaan ulottuu mustanruskea laikku. Takasiiven etureunassa on pieni, mustanruskea täplä. Takasiivet ovat alapinnaltaan kellertävät. Siipiväli on 55–65 mm.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perhonen elää pääasiassa Madeiran saaren pohjoisenpuoleisten rinteiden laurisilva-metsissä, paikoissa, jolla kasvaa toukkien ravintokasveja sekä kukkia aikuisten perhosten ravinnoksi. Nuoret toukat elävät ryhminä, mutta ennen koteloitumista joukko hajaantuu. Kotelo talvehtii.[5]
Viimeinen varma havainto lajista on 1970-luvulta ja vuonna 2007 lajia tutkineet asiantuntijat katsoivat sen olevan järjestyksessään toinen Euroopasta täysin hävinnyt perhoslaji.[6] Virallisesti laji on kuitenkin edelleen luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.[5] Sukupuuton syytä ei tunneta, mutta sellaisiksi on arveltu vieraslajina levinneen naurisperhosen mukana tullutta virustautia[7] tai biologisessa torjunnassa käytetyn Cotesia glomerata-loispistiäisen tuomista saarelle[8].
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainoastaan Madeiralla tavattava laji. Lentää useana sukupolvena maaliskuusta lokakuuhun.[5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat erilaiset ristikukkaiskasvit, sekä esimerkiksi kapris (Capparis spinosa) ja köynnöskrassi (Tropaeolum majus).[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ van Swaay, C., Wynhoff, I., Verovnik, R., Wiemers, M., López Munguira, M., Maes, D., Sasic, M., Verstrael, T., Warren, M. & Settele, J.: Pieris wollastoni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2 s. 79
- ↑ Euroleps.ch (englanniksi)
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums
- ↑ a b c d http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/39483/0/print
- ↑ wired.com (englanniksi)
- ↑ Gardiner (2003) The possible cause of extinction of Pieris brassicae wollastoni Butler (Lepidoptera: Pieridae). Entomologist's Gazette 54, 267
- ↑ Lozan et al. (2008) DNA-based confirmation that the parasitic wasp Cotesia glomerata (Braconidae, Hymenoptera) is a new threat to endemic butterflies of the Canary Islands. Conservation Genetics 9(6), 1431[vanhentunut linkki] (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ausgerottete Arten - Extinct Species (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)