Madama Butterfly

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Madame Butterfly)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Madama Butterfly
Alkuperäinen nimi Madama Butterfly
Määritelmä tragedia giapponese in tre atti
Säveltäjä Giacomo Puccini
Libretto Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa
Pohjautuu David Belascon näytelmään
Tyylilaji opera seria
Kieli italia
Kantaesitys 17. helmikuuta 1904
Teatro alla Scala, Milano
Aikajana Puccinin oopperoista
Tosca Madama Butterfly La fanciulla del West
1900 1904 1910

Madama Butterfly on Giacomo Puccinin säveltämä ooppera, jonka tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun Nagasakiin Japanissa. Tämä nykyisin rakastettu ja suosittu teos epäonnistui 17. helmikuuta 1904 ensi-illassaan Milanon La Scalassa. Kapellimestarina oli Cleofonte Campanini ja nimiroolin lauloi lyyrinen sopraano Rosina Storchio. Giacomo Puccini uskoi teokseensa ja uudisti sitä. Suuri uudistus oli näytösten jako. Ensimmäisessä versiossa oli vain kaksi näytöstä. Muutoksen jälkeen esitykseen tuli kolme näytöstä. Toisen ja kolmannen näytöksen erottaa välisoitto ja näytökset esitetään peräkkäin ilman taukoa. Uudistetun version ensi-ilta oli 28. toukokuuta 1904 Brescian Teatro Grandessa. Oopperan johti uudestaan Cleofonte Campanini, mutta nimiosan lauloi nyt ukrainalainen dramaattinen sopraano Solomija Krušelnytska.

Madama Butterflysta on tehty neljä eri versiota ja nykyisin yleisesti esitettävä versio perustuu Ricordin piano/vokaalipartituuriin vuodelta 1907, johon on tehty pieni muutos vuonna 1911[1]. Madama Butterfly on yksi maailman eniten esitetyistä oopperoista.

Madama Butterflyn libretto on rakennettu kahdesta eri teoksesta. Oopperan ensimmäisen näytöksen tunnelma, tavat ja asiat perustuvat Pierre Lotin kertomukseen Madame Chrysanthème vuodelta 1887. Toinen näytös seuraa hyvin tarkasti John Belascon kirjoittamaa yksinäytöksistä näytelmää, jonka ensi-ilta oli Herald Square Theatressa New Yorkissa 5. maaliskuuta 1900. Belascon näytelmän taustalla oli John Luther Longin novelli Madame Butterfly, joka julkaistiin alun perin kertomuksena Century Magazinessa vuonna 1897. Oopperan kesto on I Näyt 45’, II Näyt 40’, III Näyt 25’.

  • Madama Butterfly (Cio-Cio-San) – sopraano
  • B.F. Pinkerton – tenori
  • Sharpless – baritoni
  • Suzuki – mezzosopraano
  • Goro – tenori
  • Prinssi Yamadori – tenori
  • Bonzo-setä – basso
  • Kate Pinkerton – mezzosopraano
  • Yakuside (serkku) – baritoni

Cio-Cio Sanin rooli kuuluu kuuluisimpiin ja vaativimpiin sopraanorooleihin. Rooli vaatii laulajalta sekä näyttelemistaitoa että äänellistä kestävyyttä, sillä Cio-Cio San on lavalla suurimman osan oopperasta. Kuuluisia roolin esittäjiä ovat olleet muun muassa Licia Albanese, Renata Tebaldi, Victoria de los Ángeles, Renata Scotto sekä Mirella Freni. Pinkertonin roolin kuuluisia esittäjiä ovat olleet muun muassa Enrico Caruso, Jussi Björling, Carlo Bergonzi ja Placido Domingo.

Ensi-iltojen miehitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madama Butterfly 17.2.1904 Teatro alla Scala, Milano

Kapellimestari Cleofonte Campanini

Uusinta ensi-ilta Madama Butterfly 28.5.1904 Teatro Grande, Brescia

Kapellimestari Cleofonte Campanini

Ensiesitys Suomessa 24 marraskuuta 1909

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1906 Suomessa ensikertaa esitetyn Tosca jälkeen kiinnostuttiin todenteolla Giacomo Puccinista. Varsinkin Madama Butterflyn esityksistä kerrottiin eri puolella maailmaa. Suomessakin eri konserteissa esitettiin aarioita konserteissa. Suomen ensiesitys tapahtui Ruotsalaisessa teatterissa 24 marraskuuta 1909.

»Musiikki on erinomaisen vaikuttavaa, paikoittain sulavan kaunista, paikoittain intohimoisen voimakasta. Orkesteria käyttelee säveltäjä suurella taidolla. Sanalla sanoen lienee ooppera parhaimpia, mitä uusitalialainen koulu voi tarjota.»
(Helsingin Sanomat 25.11.1905)

Rooleissa

Esityksen arvostelivat Nya Pressen, Hufvudstadsbladet, Helsingin Sanomat ja Suomalainen kansa.

Esitys sai yleisesti hyvät kokonaisarvostelut. Nimiosan esittäjää Ida Ekmania arvosteltiin kuitenkin ristiriitaisesti ja Hufvudstadsbladet ojensi orkesteria:

»Kokonaisvaikutus laulullisesta puolesta oli heikonlainen. Rouva Ida Ekman, joka lauloi nimiosan onnistui vain osaksi. Tällaiseen paljon dramaattista voimaa vaativaan osaan osoittautui hänen lyyrinen äänensä liian heikoksi.»
(Helsingin Sanomat 25.11.1905)

»Och i den stora scenerna inlägger fru E. En verkningsful glöd och tragig. Fru E:ks röst har vunnit ansenligt i uttrycksfullhet och i höjdregistrets styrka (Ja suurin kohtauksiin rouva E. lisää vaikuttavaa intohimoa ja tragisuutta. Rouva E:n ääni on vahvistunut huomattavasti ilmaisukyvyssä ja ylärekisterin vahvuudessa
(Nya Pressen 25.11.1905)

»”Däremot hade orkestern bort hela andra akten igenom modereras betydligt mera, i proportion till sångstyrkan på scenen, hvilken nu tyngdes ned och öfverröstades för mycket. (Toisaalta orkesteria olisi pitänyt suhteuttaa paremmin lauluvoimaan toisessa näytöksessä, lauluääni peittyi liikaa
(Hufvudstadsbladet 25.11.1905.)

Tunnettuja aarioita, duettoja ja kuuluisa kuoro

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Amore o Grillo" – Pinkerton ja Sharpless I näytös
  • "Dovunque al mondo" – Pinkerton I näytös
  • "Viene la sera" – Butterflyn ja Pinkertonin rakkausduetto I näytös
  • "Un bel dì vedremo" – Madama Butterfly II/1 näytös
  • Scuoti quella fronda di ciliegio" – Butterflyn ja Suzukin kukkaisduetto II/1 näytös
  • Intermezzo – Hymisevä kuoro II näytös 1 ja 2 osien välissä
  • Addio fiorito asil – Pinkerton II/2 näytös
  • Tu, tu, tu Piccolo Iddio – Madama Butterfly II/2 näytös

Lyhyt juoniseloste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I näytös

Esiripun noustessa Amerikan laivaston luutnantti Pinkerton katselee vuokraamaansa taloa Goron kanssa. Talo on vuorella ja sieltä on näköala satamaan. Goro on järjestänyt avioliiton ja Pinkerton aikoo muuttaa sinne japanilaisen vaimonsa kanssa. Goro esittelee talon palvelusväen. Konsuli Sharpless saapuu ja drinkkejä juodessaan Pinkerton ilmaisee asenteensa tulevaan avioliittoonsa. Dovunque al mondo (Kaikkialla maailmassa). Avioliitto solmitaan 999 vuodeksi mutta sen voi lopettaa joka kuukausi. Pinkertonin ja Sharplessin duetossa Amore o grillo (Rakkautta vai huvia) Sharpless varoittaa leikkimästä tytön tunteilla. Pinkerton nauraa ystävänsä varoitukselle ja nostaa maljan tulevalle oikealle amerikkalaiselle vaimolle una vera sposa americana .

Cio-Cio-San ja hänen seurueensa saapuvat. Goro tuo heidät sisään ja esittelee sukulaiset. Konsulin ja Cio-Cio-Sanin keskustelussa selviää, että tyttö on hyvästä perheestä ja viisitoista vuotta vanha. Hänellä on äiti mutta isä on kuollut. Cio-Cio-San esittelee muutamia mukanaan tuomia esineitä ja esi-isien henkiä, ottokeita. Tavaroiden joukossa on tikari, jonka Mikado lähetti hänen isälleen ja terään kirjoitetun tekstin mukaan isä totteli.

Cio-Cio-San kertoo niin, etteivät sukulaiset kuule: Ieri son salita (Eilen kävin lähetysasemalla). Cio-Cio-San on hylännyt oman ja esi-isiensä uskon ja haluaa uskoa samalla tavalla miehensä Jumalaan. Cio-Cio-San on nyt täysin riippuvainen miehestään. Keisarillinen komisario lukee avioliittosopimuksen. Sen allekirjoittavat Pinkerton, Cio-Cio-San ja hänen omaisensa. Cio-Cio-San on nyt Madama Butterfly. Häävieraat nostavat maljan hääparille: O Kami! O Kami! (Juokaamme vastavihityille). Kesken juhlintaa saapuu Butterflyn setä Bonzo. Bonzo syyttää Butterflyta uskonsa vaihtamisesta ja kiroaa Butterflyn. Pinkerton ajaa Bonzon ja sukulaiset pois.

Suzuki auttaa Butterflyn päälle yöpaidan. Butterfly ja Pinkertonin rakkausduetto Bimba dagli occhi pieni di malia (Hurmaavasilmäinen tyttö). Duetto kumpuille upeasti ja huippukohta alkaa Pinkertonin sanoessa Sei mia! (Olet minun) ja Cio-cio-sanin vastatessa Si, per la vita (Kyllä, kuolemaani asti) sen jälkeen tulee dueton loppu Dolce notte! Quante stelle (Hurmion yö, lukemattomat tähdet).

II näytös

Kolme vuotta on kulunut. Suzuki on vakuuttunut, että Pinkerton on hylännyt Butterflyn. Butterfly uskoo Pinkertonin paluuseen. Hän lupasi palata, kun punarinta pesii. Butterfly on täynnä uskoa ja luottamusta. Un bel di vedremo (Eräänä kauniina päivänä). Ensin saapuu Goro sitten Sharpless. Butterfly (vaatii kutsuttavan itseään Madama Pinkertoniksi) on innostunut ja toivottaa heidät tervetulleeksi. Sharpless kertoo saaneensa kirjeen Pinkertonilta. Butterfly kysyy Sharplesilta, milloin punarinta tekee pesii Amerikassa? Sharpless vastaa ettei tunne ornitologiaa. Yamadorin tulo keskeyttää keskustelun. Goro kehottaa Butterflytä menemään naimisiin Yamadorin kanssa. Butterfly sanoo olevansa Amerikan kansalainen ja naimisissa Pinkertonin kanssa sekä odottavansa hänen paluutaan. Yamadorin mentyä, Sharpless yrittää vielä kerran avata hänen silmänsä totuudelle. Duetto Ora la noi (Viimeinkin). Siinä Sharpless yrittää selittää, että Pinkerton on ollut uskoton ja unohtanut Butterflyn. Jos Pinkerton ei palaisi, Butterflyllä olisi kaksi vaihtoehtoa, joko palata Geishaksi tai kuolla.

Sharpless kehottaa Butterflytä suostumaan rikkaan Yamadorin kosintaan. Butterfly suuttuu ja käskee Konsulia poistumaan. Butterfly kuitenkin esittelee Pinkertonin ja Burtterflyn lapsen. Butterfly laulaa pojalleen Sai cos’ebbe cuore (Kuuletko rakkaani). Sharpless lupaa kertoa Pinkertonille lapsen olemassaolosta ja poistuu.

Sataman kanuuna laukaistaan ja se on merkki sotalaivan saapumisesta. Butterfly katsoo kaukoputkella ja näkee laivan nimen Abraham Lincoln. Butterfly on ollut oikeassa ja Sharpless ja muut väärässä. Pinkerton palaa. Talo täytyy koristella . Butterfly ja Suzuki levittävät kirsikankukkia joka puolelle. Scuoti quella fronda di ciliegio (Ravista tuota kirsikkapuun oksaa).Butterfly pukee päälleen hääobinsa, ja tekee sormillaan reiät paperiseinään. Hän, Suzuki ja poika tuijottavat niistä ulos ja odottavat Pinkertonin paluuta.

Tulee yö, Suzuki ja poika nukahtavat. Butterfly odottaa liikkumattomana ja katsoo, hänen uskonsa on järkkymätön. Hän odottaa miestä joka on hylännyt hänet. Yö saapuu Coro bocca chiusa (hymisevä kuoro) ja kaukaisuudesta kuuluu hymiseviä ääniä. Lapsi ja Suzuki ovat nukahtaneet ja Butterfly kärsivällisesti vahtii.

III näytös

Aamu sarastaa ja merimiesten ääniä kuuluu satamasta. Linnut laulavat aamun sarastaessa. Suzuki herää ja hän pyytää Butterflyta menemään nukkumaan. Butterfly lähtee lapsen kanssa, mutta pyytää Suzukia herättämään hänet heti, kun Pinkerton saapuu.

Pinkerton ja Sharpless saapuvat. Suzuki on iloinen, mutta nopeasti tajuaa totuuden. Pinkerton tajuaa oman sydämettömyytensä Butterflytä kohtaan eikä pysty kohtaamaan Butterflytä. Suzuki näkee puutarhassa naisen ja Sharpless selittää hänen olevan Pinkertonin amerikkalainen vaimo Kate. Sharpless pyytää Suzukia kysymään Butterflyltä, luopuisiko tämä lapsestaan. Mrs Pinkerton on halukas adoptoimaan lapsen. Pinkerton ei kestä tilannetta ja laulaa jäähyväiset rakkauden talolle Addio fiorito asil (Hyvästi kukkea rakkauden maja) ja ryntää tiehensä.

Butterfly herää ja tajuaa, että ulkopuolella on ihmisiä. Suzuki yrittää estää häntä tulemasta. Butterfly tulee iloisena odottaen näkevänsä miehensä. Hän tapaa kuitenkin Sharplessin, Katen ja Suzukin kyynelehtimässä. Hän arvaa tilanteen ja Suzuki vahvistaa hänen pelkonsa todeksi.

Butterfly tietää Katen olevan Pinkertonin vaimo. Butterfly lähettää sanan Pinkertonille, että puolen tunnin kuluttua Pinkerton saa poikansa. Sharpless ja rouva Pinkerton poistuvat. Butterfly ottaa isänsä tikarin, jossa lukee: Con onor muore chi non può serbar vita con onore (joka ei voi kunnialla elää, kuolkoon kunnialla). Suzuki lähettää lapsen sisälle huoneeseen. Butterfly peittää lapsen suudelmilla Tu! Tu! Piccolo iddio (Sinä, Sinä pikku jumalani). Sitten Butterfly peittää lapsen silmät, menee särmin taakse ja tappaa itsensä. Pinkerton saapuu Sharplessin kanssa hakemaan poikaansa. Butterfly osoittaa lasta ja kuolee.

  1. Ashbrook William: "The operas of Puccini" sivu 111

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]