Ida Ekman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ida Ekman
Ida ja Karl Ekman.

Ida Paulina Ekman (o.s. Morduch; 22. huhtikuuta 1875 Helsinki14. huhtikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lied-, oratorio- ja oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.[1] Hän oli 1900-luvun alun huomattavimpia suomalaisia liedlaulajia.[2]

Juutalaiseen perheeseen syntynyt Ekman[3] opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuodesta 1891 alkaen Abraham Ojanperän johdolla, Wienissä vuosina 1892–1895 Pauline Luccan johdolla sekä Pariisissa vuosina 1898–1899 Eugenie Colonnen oppilaana. Hän sai vuonna 1896 kiinnityksen Nürnbergin kaupunginteatteriin seuraavaksi näytöntövuodeksi, mutta myöhemmin hän omistautui pääasiassa yksinlaululle ja konserttikiertueille ja teki vain satunnaisia vierailuja oopperoihin.

Ekmanin ohjelmistossa merkittävän osan saivat erityisesti Sibeliuksen yksinlaulut. Sibelius myös omisti hänelle useita laulujaan ja katsoi Ekmanin olevan suomalaisista laulajista ainoa, joka oli kyennyt todella sisäistämään hänen musiikkiaan.

Ida Ekman oli ensimmäinen suomalainen Madama Butterfly samanimisen oopperan saadessa Suomen ensiesityksensa 24. marraskuuta 1909. Hufvudstadsbladet ja Nya Pressen huomauttivat Ekmanin lied -laulutaustan artikkeleissaan.

»Såväl därvidlag, som i fråga om dramatisk kraft och scenisk vana gaf fru Ekman i går rollen synnerligen väl. Redan i sitt första arioso ”kärleken mig kallar, jag vill lyda dess bud” var fru E. I tillfälle att visa sina vackra höjdvinningar samt sin uttrycksfulla sångkonst.(Sekä tässä suhteessa että dramaattisen voiman ja näyttämötavan suhteen rouva Ekman lauloi eilen roolin poikkeuksellisen hyvin. Jo ensimmäisessä ariosossaan "Rakkaus kutsuu minua, tottelen sen käskyjä", oli rouva E:llä tilaisuus näyttää korkeita ääniään sekä ilmeikästä laulutaidettaan»
(Hufvudstadsbladet 25. marraskuuta 1909)

Ekman levytti vuosina 1904–1908 Sibeliuksen ja muiden koti- ja ulkomaisten säveltäjien lauluja, kansanlauluja ja ooppera-aarioita.Ekmanin aktiivinen laulajanura kesti 1920-luvun taitteeseen saakka, jolloin hän siirtyi opetustyöhön.

Ekmanin puolisona oli vuodesta 1895 pianisti-kapellimestari Karl Ekman (1869–1947). Heidän poikansa oli historioitsija ja tietokirjailija, filosofian tohtori Karl Ekman (1895–1962).[4]

  1. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 2, s. 141. Otava, Helsinki 1977. ISBN 951-1-04191-6
  2. Lappalainen, Seija: Ekman, Ida (1875–1942). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Ekholm, Laura Katarina: Boundaries of an Urban Minority: The Helsinki Jewish Community from the End of Imperial Russia until the 1970s (PDF) 2013. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 16.4.2016. (englanniksi)
  4. Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 744. Helsinki: Otava, 1962.