Mad Max: Fury Road

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mad Max: Fury Road
Elokuvan ennakkojuliste.
Elokuvan ennakkojuliste.
Ohjaaja George Miller
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Junkie XL
Kuvaaja John Seale
Leikkaaja Margaret Sixel
Tuotantosuunnittelija Colin Gibson
Pukusuunnittelija Jenny Beavan
Lavastaja Colin Gibson
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Levittäjä Warner Bros.
InterCom
Netflix
iTunes
Ensi-ilta
Kesto 120 minuuttia[1]
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 150 miljoonaa dollaria[2]
Tuotto 378,8 miljoonaa dollaria[3]
Edeltäjä Mad Max – ukkosmyrsky
Seuraaja Furiosa: A Mad Max Saga
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Mad Max: Fury Road on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut australialais-yhdysvaltalainen post-apokalyptinen toimintaelokuva, jonka on ohjannut George Miller. Se on jatko-osa elokuville Mad Max (1979), Mad Max 2 – asfalttisoturi (1981) ja Mad Max – ukkosmyrsky (1985), muttei suoranaisesti pohjaudu niihin. Elokuva on etenkin tunnettu toimintakohtauksien näyttävistä stunteista sekä kuvannollisesta tarinankerronnasta runsaiden dialogien sijasta.

Elokuvan pääosaa näyttelee Tom Hardy. Fury Road on ensimmäinen Mad Max -elokuva, jossa päähenkilö Max Rockatanskya ei näyttele Mel Gibson.

Elokuva sai hyvän vastaanoton, ja se voitti muun muassa kuusi Oscar-palkintoa. Vuonna 2024 ensi-iltansa sai elokuvan esiosa Furiosa: A Mad Max Saga, joka kertoo Fury Roadissa esiintyvän sotapäällikkö Furiosan tarinan hahmon lapsuudesta Fury Road -elokuvan alkuasetelmaan asti.

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinsodan jälkeisessä maailmassa sivilisaatio on tuhoutunut ja maaperä muuttunut aavikoksi. Max Rockatansky, australialainen selviytyjä, joutuu ”Sotapojat”-ryhmittymän ja näiden palvoman kulttijohtajan Immortan Joen vangiksi. Tyrannimainen Joe hallitsee väestöä Linnakkeesta käsin kontrolloimalla sekä vesivarantoja että polttoainetta. Nux-niminen Sotapoika päätyy käyttämään Maxia verenluovuttajana, jota kutsutaan ”veripussiksi”.

Sotapäällikkö Furiosa, joka on yksikätinen nainen, lähetetään raskaasti aseistetun ja kahdella V8-moottorilla varustetun Sotarekka-tankkiauton kyydissä hakemaan polttoainetta Bensakaupungista. Kun Furiosa poikkeaa reitiltä kohti vihamielisten hallitsemia autiomaa-alueita, paljastuu, että hän salakuljettaa rekassa “Viittä Vaimoa”, joiden odotetaan synnyttävän terveitä jälkeläisiä. Naiset eivät suostu elämään pelkkinä lapsentekokoneina ja ovat päättäneet paeta. Yksi naisista, Splendid Angharad, on yhteisölle erityisen tärkeä, sillä hän on raskaana Immortan Joelle. Joe, Sotapojat sekä Bensakaupungin ja ”Luotifarmin” joukot aloittavat Furiosan takaa-ajon. Max joutuu mukaan matkalle Nuxin ”veripussina”.

Furiosa eksyttää takaa-ajajat hiekkamyrskyyn. Max ja Nux kuitenkin kohtaavat Furiosan ja muut naiset aavikolla. Max tappelee naisten kanssa ja päättää kaapata rekan, mutta ei saa sitä käynnistymään ilman Furiosaa. Max ja naiset pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisestä pakomatkasta ja Max hätistää rekkaa sabotoivan Nuxin. Furiosa kuljettaa rekan kanjoniin, jonka läpikulkuun hän on saanut luvan moottoripyöräjengiltä lupaamalla motoristeille runsaasti polttoainetta. Jengi yllättyy takaa-ajojoukon suuruudesta ja päättää purkaa sopimuksen. Furiosan joukko pakenee ja joutuu torjumaan sekä motoristien että Joen joukon hyökkäyksiä. Nux saa Joelta käskyn hypätä rekan kyytiin ja tappaa Furiosa, mutta hän epäonnistuu tehtävässään. Raskaana oleva Angharad putoaa rekasta ja kuolee. Nux päättää liittyä Furiosan joukkoon, sillä hän ei usko mahdollisuuteensa palata Joen luokse epäonnistuttuaan tehtävässään ja Angharadin pudottua Nuxin ”veripussin” ohjaamasta rekasta.

Furiosa kertoo määränpään olevan rehevä ”Vihreä paikka”, josta hänet lapsena kaapattiin. Ylitettyään suuren suoalueen Furiosan joukko kohtaa Vihreästä paikasta kotoisin olevia naisia, jotka paljastavat, ettei vehreä alue ole enää elinkelpoinen. Pettyneen Furiosan johtama joukko päättää jatkaa matkaa eteenpäin, mutta Max uskoo, että vettä ja viherkasveja täynnä oleva Linnake on ainoa mahdollisuus selviytymiseen. Max vakuuttaa Linnakkeen olevan vallattavissa, jos Joen takaa-ajojoukon eristää kanjoniin tuhoamalla sisäänkäynnin Sotarekkaa hyödyntäen. Paluumatkalla osa naisista menehtyy, mutta Furiosa onnistuu tappamaan Joen ja Nux uhraa itsensä tuhotakseen kanjonin ja pysäyttääkseen Joen joukon. Linnakkeen siviiliväestö ja nuoret Sotapojat ottavat Furiosan paluun ja Joen kuoleman riemuiten vastaan. Furiosa ja selviytyneet neljä vaimoa asetetaan hallitsemaan Linnaketta. Max poistuu Furiosan näköpiiristä suureen ihmisjoukkoon.

Rooleissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tom Hardy  … Max Rockatansky  
 Charlize Theron  … Imperator Furiosa  
 Nicholas Hoult  … Nux  
 Hugh Keays-Byrne  … Immortan Joe  
 Josh Helman  … Slit  
 Nathan Jones  … Rictus Erectus  
 Zoë Kravitz  … Toast the Knowing  
 Rosie Huntington-Whiteley  … The Splendid Angharad  
 Riley Keough  … Capable  
 Abbey Lee  … The Dag  
 Courtney Eaton  … Cheedo the Fragile  

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen Mad Max -elokuvan tuotanto oli 25 vuotta jumissa ”tuotantohelvetissä” eri syistä. Mel Gibson oli palaamassa Maxin rooliin, mutta menetti mielenkiintonsa viivästysten takia 2000-luvun alkuvuosina.[4] Ohjaaja George Miller toivoi saavansa Maxin rooliin Eminemin.[5] Eminem ei kuitenkaan halunnut matkustaa kuvauksia varten Australiaan.[6]

Elokuvaa alettiin viimein kuvata Namibiassa kesällä 2012.[7] Elokuvan ensi-ilta siirtyi, koska siihen kuvattiin lisää materiaalia marraskuussa 2013.[8] Tuolloin ilmoitettiin elokuvan saavan ensi-iltansa 15. toukokuuta 2015.[9]

Elokuvaa tehtäessä käytettiin vain vähän CGI-tehosteita ja luotettiin perinteelliseen stunt-työskentelyyn.[10] Elokuva muutettiin kolmiulotteiseksi jälkituotannossa.[11]

Miller on sanonut ”Elokuvilla ei ole tiukkaa kronologiaa. Se on kuin yksi episodi Mad Maxin elämässä. En ole koskaan kirjoittanut käsikirjoituksia kronologiseen järjestykseen”.[11]

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mad Max: Fury Roadia esitettiin elokuvateattereissa 19 viikon ajan. Tuona aikana se tuotti lipputuloja yhteensä 375,8 miljoonaa dollaria, joista 153,6 miljoonaa tuli Pohjois-Amerikasta ja 222,2 miljoonaa sen ulkopuolelta.[3]

Kriitikoiden mielipide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mad Max: Fury Road sai yleisesti hyvän vastaanoton. Rotten Tomatoes -sivustolla 97 prosenttia kriitikoista on antanut sille positiivisen arvostelun keskimääräisellä arvosanalla 8,6/10. Tulos perustuu 331 arvosteluun.[12] Metacritic-sivustolla sen pistemäärä on 89/100 perustuen 47 arvosteluun, osoittaen ”yleistä kehuntaa”.[13]

Fury Roadin on todettu ”herättäneen George Millerin post-apokalyptisen elokuvasarjan henkiin voimakkaalla tavalla.” The New York Times totesi Millerin muistuttaneen katsojia siitä, että taloudellisesti menestyvät elokuvat – niin kutsutut kassamagneetit – voivat myös olla taiteellisia ja visionäärisiä.[14] Ilta-Sanomien Tarmo Poussu piti ensi-illan aikaan Fury Roadia kulttimainetta nauttivan sarjan selvästi parhaana osana ja arvioi sen olevan ”kevään, vuoden ja kenties koko vuosikymmenen hurjin, hulluin ja raivokkaimmin energinen toimintaleffa.”[15] Helsingin Sanomien Juho Typön mukaan Fury Road on ”huikeaa ja aidosti sykähdyttävää toimintaviihdettä”, jossa on vähemmän juonta kuin aiemmissa Mad Max -elokuvissa, mutta jonka käsikirjoituksessa on silti mukana monia kekseliäitä yksityiskohtia. Typpö kuitenkin kritisoi elokuvaa liian pitkäksi ja sen hahmoja ”paperinohuiksi”.[16]

Vuonna 2016 Mad Max: Fury Road äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 19. parhaaksi elokuvaksi. Äänestäjinä oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.[17] Seuraavana vuonna The New York Timesin kriitikot arvioivat elokuvan tämän vuosisadan 25 parhaan joukkoon.[18]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fury Road oli ehdolla parhaan draamaelokuvan ja parhaan ohjauksen Golden Globe -palkintoihin.[19] National Board of Review of Motion Pictures nimesi sen vuoden 2015 parhaaksi elokuvaksi.[20] Elokuva sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta, joista se voitti kuusi.[21]

Palkinnot ja ehdokkuudet
Palkinto Kategoria Ehdokas Tulos
Oscar[21] Paras elokuva Doug Mitchell, George Miller Ehdokkuus
Paras kuvaus John Seale
Paras puvustus Jenny Beavan Voitto
Paras ohjaus George Miller Ehdokkuus
Paras leikkaus Margaret Sixel Voitto
Paras maskeeraus Lesley Vanderwalt, Elka Wardega & Damian Martin
Paras lavastus Colin Gibson, Lisa Thompson
Parhaat äänitehosteet Mark A. Mangini & David White
Paras äänitys Chris Jenkins, Gregg Rudloff, Ben Osmo
Parhaat erikoistehosteet Andrew Jackson, Tom Wood, Dan Oliver, Andy Williams Ehdokkuus

Kriitikoiden listat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mad Max: Fury Road on ollut usean kriitikon listalla vuoden 2015 parhaista elokuvista.[22]

Jatko-osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Miller ja Brendan McCarthy huomasivat Fury Roadin käsikirjoitusta tehdessään, että heillä on materiaalia kahteen muuhunkin Mad Max -elokuvaan. Toinen käsikirjoituksista, Mad Max: Furiosa, saatiin valmiiksi, ja Miller toivoi voivansa kuvata sen Fury Roadin saatua ensi-iltansa.[23] Tom Hardy paljasti haastattelussa maaliskuussa 2015, että hänet on kiinnitetty kaikkiaan neljään muuhun Mad Max -elokuvaan.[24] Miller kertoi toukokuussa kaiken riippuvan Fury Roadin menestyksestä. Hänellä olisi ”kaksi muuta tarinaa kerrottavana”.[25]

Myöhemmin Miller paljasti jatko-osasuunnitelmien muuttuneen: uutta elokuvaa kutsuttiin työnimellä Mad Max: The Wasteland.[26] Lokakuussa 2015 Miller paljasti, ettei Charlize Theronin esittämä Furiosa esiinny The Wasteland -elokuvassa.[27] Miller myös ilmaisi halunsa ohjata pienemmän elokuvan ennen seuraavaa Mad Maxia. Ohjaaja kutsui Fury Roadin kahdeksan kuukautta kestäneitä kuvauksia ”kuumuudessa ja pölyssä” pitkäksi ja rankaksi vaiheeksi.[28] Kesällä 2019 Miller selvensi, että suunnitteilla on kaksi Mad Max -aiheista elokuvaa ja yksi Furiosa-elokuva.[29] Keväällä 2024 Miller sanoi, että Furiosa: A Mad Max Sagan jälkeen hänellä olisi vielä yksi Mad Max -tarina kerrottavana.[30]

Furiosa: A Mad Max Saga (2024)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2020 uutisoitiin, että Furiosa-nimisessä esiosassa nimiroolia esittää Anya Taylor-Joy.[31] Muissa rooleissa esiintyvät muun muassa Chris Hemsworth ja Tom Burke. Elokuva sai ensi-iltansa 24. toukokuuta 2024.[32] George Miller ohjasi elokuvan ja käsikirjoitti sen yhdessä Nico Lathourisin kanssa. Elokuvaa alettiin kuvata Australiassa kesäkuussa 2022.[33]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mad Max: Fury Road bbfc.co.uk. bbfc.co.uk. Viitattu 22.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Sperling, Nicole: Drive Like Hell ew.com. 27.6.2014. ew.com. Viitattu 22.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b Mad Max: Fury Road (2015) Box Office Mojo. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Mad Max: Fury Road Might Be Great 2.10.2013. IGN. Viitattu 21.11.2013.
  5. ↑ Bose, Swapnil Dhruv: George Miller wanted Eminem to play the role of Mad Max Far Out Magazine. 11.2.2022. Viitattu 5.11.2022.
  6. ↑ Patterson, Adreon: Mad Max: Fury Road Almost Starred Eminem, George Miller Explains Why He Didn't Play The Tom Hardy Role Cinema Blend. 10.2.2022. Viitattu 5.11.2022.
  7. ↑ Tom Hardy Uncertain About 'Mad Max: Fury Road' Start Date [UPDATED] 23.7.2013. Screenrant.com. Viitattu 21.11.2013.
  8. ↑ Mad Max: Fury Road Going Back for Reshoots 3.9.2013. ComingSoon.net. Arkistoitu 6.9.2013. Viitattu 21.11.2013.
  9. ↑ 'Mad Max: Fury Road' Set For Summer 2015 20.11.2013. Deadline.com. Viitattu 21.11.2013.
  10. ↑ MAD MAX: FURY ROAD’s stunt guy went out eith an epick bang Wired 17.5.2015, viitattu 18.5.2015
  11. ↑ a b “All the films have no strict chronology. It’s like an episode in Mad Max’s life. Never ever wrote any of the scripts with a chronological order” MAD MAX: FURY ROAD Director and Cast Talk Sequels, Mel Gibson, and More at Cannes 15.5.2015, viitattu 18.5.2015
  12. ↑ Mad Max: Fury Road (2015) Rotten Tomatoes. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Mad Max: Fury Road Reviews Metacritic. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Review: Dazzling 'Mad Max: Fury Road' Is a Can't Miss Thrill mobile.nytimes.com. 11.5.2015. mobile.nytimes.com. Viitattu 22.5.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Tarmo Poussu: Anarkiaa autiomaassa. Ilta-Sanomat 15.5.2015, s. 28
  16. ↑ Typpö, Juho: Uusi Mad Max on täällä, ja se on parempi kuin olisi ikinä voinut kuvitella (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 14.5.2024. Viitattu 11.6.2024.
  17. ↑ The 21st Century’s 100 Greatest Films, BBC Culture 24.8.2016.
  18. ↑ Dargis, Manohla ja Scott, A. O.: The 25 Best Films of the 21st Century So Far The New York Times. 9.6.2017. Viitattu 10.6.2017. Vaatii tilauksen.
  19. ↑ Golden Globe Nominations: Complete List Variety. 10.12.2015. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  20. ↑ NATIONAL BOARD OF REVIEW ANNOUNCES 2015 AWARD WINNERS National Board of Review. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  21. ↑ a b The 88th Academy Awards (2016) Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 29.2.2016. (englanniksi)
  22. ↑ Dietz, Jason: Best of 2015: Film Critic Top Ten Lists 6.12.2015. Metacritic. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Turner, Brook: George Miller's new script The Australian Financial Review. 25.11.2014. Fairfax Media. Viitattu 15.5.2015. (englanniksi)
  24. ↑ Collinge, Miranda: Tom Hardy Is Esquire's May Cover Star Esquire. 30.3.2015. Arkistoitu 31.3.2015. Viitattu 15.5.2015. (englanniksi)
  25. ↑ Hill, Logan: Mad Max: What It Takes to Make the Most Intense Movie Ever Wired. 11.5.2015. Condé Nast. Viitattu 15.5.2015. (englanniksi)
  26. ↑ Lussier, Germain: George Miller Gives ‘Mad Max: Fury Road’ Sequel a Title slashfilm.com. 18.5.2015. slashfilm.com. Viitattu 22.5.2015. (englanniksi)
  27. ↑ Reynolds, Simon: Mad Max Fury Road sequel won't star Charlize Theron's Imperator Furiosa digitalspy.com. 12.10.2015. digitalspy.com. Viitattu 1.12.2015. (englanniksi)
  28. ↑ Wangen, Mary Anne: 'Mad Max: The Wasteland' release date, plot, cast: Charlize Theron's Imperator Furiosa will only have minor role in sequel vinereport.com. 16.10.2015. vinereport.com/. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 1.12.2015. (englanniksi)
  29. ↑ Thompson, Anne: George Miller Looks Back on ‘Mad Max: Fury Road,’ and Forward to More Furiosa IndieWire. 23.7.2019. Viitattu 18.11.2021.
  30. ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Mad Max -elokuvan tähti Chris Hemsworth kyllästyi sankarirooleihin – syntyi hahmo, jossa häntä on vaikea edes tunnistaa Yle. 24.5.2024. Viitattu 5.6.2024.
  31. ↑ Mad Max: Fury Roadin esiosan näyttelijät paljastettiin – Furiosa-elokuvaa tähdittävät mm. Anya Taylor-Joy ja Chris Hemsworth Muropaketti. 14.10.2020. Viitattu 18.11.2021.
  32. ↑ D'Alessandro, Anthony: Warner Bros. Moves ‘Mad Max’ Spinoff ‘Furiosa’ To Memorial Day Weekend 2024; ‘Salem’s Lot’ To Debut Early Fall 2022 Deadline. 10.9.2021. Viitattu 18.11.2021.
  33. ↑ Uusi Mad Max -elokuva on nyt tekeillä – Ensimmäiset kuvat Furiosan kuvauspaikalta julkaistiin Muropaketti. 20.6.2022. Viitattu 20.6.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mad Max: Fury Road.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mad_Max:_Fury_Road&oldid=22443425”