Macao

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Macau)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kiinan erityishallintoaluetta. Macao on myös unkarilainen peli.
Macao
中華人民共和國澳門特別行政區
Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Macaon sijainti.
Macaon sijainti.
Valtio Kiina
Portugalin siirtokunta 1557
Kiinan erityishallintoalueet 1999
Hallinto
 – hallinnon tyyppi erityishallintoalue
 – Hallintojohtaja Ho Iat Seng[1]
Pinta-ala 30,5 km²
Väkiluku (2022) 635 293[2]
Kielet portugali, kiina
BKT (2020) 35,58 miljardia USD[2]
 – asukasta kohti 54 800 USD[2]
Symbolit
 – Valuutta Macaon pataca
 – Verkkotunnus .mo
Lyhenteet
 – ISO 3166 MO

Macao ([makao];[3] kiin.: 澳門; Jyutping: Ou3 mun2; pinyin: Àomén; port. Macau), virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, on Guangdongin maakunnan ympäröimä alue Etelä-Kiinassa. Macao on Hongkongin tavoin Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää” eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta.

1500-luvulta vuoteen 1999 Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Kaupungissa on lukuisia kasinoita.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Macaon kartta.

Macao sijaitsee Helmijoen estuaarin kaakkoisosassa Etelä-Kiinassa. Macaota vastapäätä estuaarin toisella puolella sijaitsee Hongkong ja estuaarin suulla Kanton. Macao itsessään käsittää pienen ja kapean niemimaan sekä Taipan ja Coloanen saaret. Taipan ja Coloanen saaret yhdisti aikanaan vain pengertie.[4] Nykyisin saaria yhdistää merestä vallattu Cotai-niminen alue.[5] Macaon pinta-ala on kasvanut huomattavasti maan valtaamisen takia. Vuonna 1916 Macaon pinta-ala oli vain 11,6 km² ja vuoden 2016 lopussa 30,5 km². Macaon niemimaa on kooltaan 9,3 km², Taipa 7,6 km², Coloane 7,6 km² ja Cotain alue 6 km². Macaon aluevesiin kuuluu lisäksi 85 km².[6] Niemimaata ja saaria yhdistävät sillat. Macaon korkein kohta on 172-metrinen Coloane Alto. Alueella ei ole pysyviä makean veden lähteitä, vaan vettä tuodaan putkilla mantereelta tai sitä kerätään sadevedestä.[5]

Kiinan tiedeakatemian mukaan Macaolla tavataan 1 508 eri kasvilajia.[6] Alueen metsät hakattiin aikanaan rakennustarpeiksi[5] ja vuosien 1982 ja 1995 välillä istutettiin hieman yli neljä neliökilometriä uutta metsää. Eläinlajeja on alueen pienen koon takia suhteellisen vähän ja lajien määrä ja kannat ovat laskussa. Yleisiin nisäkkäisiin kuuluvat lepakot ja rotat. Tutkimuksissa alueella on havaittu yli 300 lintulajia, joista yleisimpiä ovat kiinanbulbuli ja silkkihaikara. Alueella tavataan myös noin 200 kalalajia, joista valtaosa on suolaisen- tai murtoveden kalalajeja.[6]

Macaossa vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto. Sadekausi kestää huhtikuusta syyskuuhun. Kesät ovat kuumia ja kosteita. Talvet taas viileämpiä, kuivempia ja näin siedettävämpiä.[5]

Macaon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 17,7 17,7 20,7 24,5 28,1 30,3 31,5 31,2 30,0 27,4 23,4 19,6 ka. 25,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 12,2 13,1 16,2 20,2 23,6 25,7 26,3 26,0 24,9 22,3 17,8 13,8 ka. 20,2
Sademäärä (mm) 32,4 58,8 82,5 217,4 361,9 339,7 289,8 351,6 194,1 116,9 42,6 35,2 Σ 2 122,9
Sadepäivät (d) 6 10 12 12 15 17 16 16 13 7 5 4 Σ 133
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
17,7
12,2
17,7
13,1
20,7
16,2
24,5
20,2
28,1
23,6
30,3
25,7
31,5
26,3
31,2
26,0
30,0
24,9
27,4
22,3
23,4
17,8
19,6
13,8
S
a
d
a
n
t
a 		32,4
58,8
82,5
217,4
361,9
339,7
289,8
351,6
194,1
116,9
42,6
35,2


Lähde: Macao World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 13.12.2017.

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macao on jaettu seitsemään freguesiaan (’seurakunta, pitäjä’; kiin.: 堂區; Jyutping: tong4keoi1) sekä neljään alueeseen, joilla ei kuitenkaan ole mitään hallinnollista merkitystä. Neljästä alueesta kaksi on täyttömaata, yksi on Hongkong–Zhuhai–Macao-siltaa varten rakennettu saari ja yksi on Macaon yliopiston manner-Kiinalta vuokratulle maalle rakennettu kampus.

Nimi Kiinaksi Jyutping Pinta-ala (km2)[7]
Freguesiat
Nossa Senhora de Fátima 花地瑪堂區 Faa1dei6maa5 tong4keoi1 3,2
Santo António 聖安多尼堂區 Sing3 On1do1nei4 tong4keoi1 1,1
São Lázaro 望德堂區 Mong6 Dak1 tong4keoi1 0,6
São Lourenço 風順堂區 Fung1seon6 tong4keoi1 1,0
Sé 大堂區 Daai6 tong4keoi1 3,4
Nossa Senhora do Carmo 嘉模堂區 Gaa1mou4 tong4keoi1 7,9
São Francisco Xavier 聖方濟堂區 Sing3 Fong1zai3gok3 tong4keoi1 7,6
Muut alueet
Zona do Aterro de Cotai 路氹填海區 Lou6tam5 tin4hoi2 keoi1 6,0
Macaon yliopisto (Ilha de Montanan (Hengqinin) kampus) 澳門大學（橫琴校區） Ou3mun2 daai6 hok6 (Waang4kam4 haau6keoi1) 1,0
Novos Aterros Urbanos de Macau Zone A 新城A區 San1sing4 A-keoi1 1,4
Zona de Administração de Macau na Ilha Fronteiriça Artificial da Ponte Hong Kong–Zhuhai–Macau 港珠澳大橋珠澳口岸 Gong2-Zyu1-Ou3 daai6kiu4 Zyu1-Ou3 hau2ngon6 0,7

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Macaon historia
Macaota piirroksessa vuodelta 1854. Taustalla Pyhän Paavalin kirkon rauniot.

Ensimmäiset viittaukset nykyisen Macaon alueeseen ovat historiallisista lähteistä vasta Song-dynastian kaudelta (960–1126) ja alueelle alkoi muodostua kiinalaisväestöä vasta eteläisen Song-dynastian kukistuttua. 1300-luvulla alueelle muutti hokloja ja myöhemmin muuta väestöä pohjoisesta. Ming-dynastian kaudella 1500-luvun alkupuolella ja ennen portugalilaisten saapumista alueella oli pari temppeliä ja kolme pientä kylää. Tuolloin Macaon niemimaan pohjoisosaa kutsuttiin nimellä Wangxia ja eteläistä Haojing, sekä myöhemmin Aomen. Paikalla pysähtyivät joskus Kantoniin matkalla olleet laivat.[8]

Portugalilaiset purjehtijat saapuivat 1550-luvun alussa ensimmäisinä länsimaalaisina Kiinan rannikolle.[9] He rakensivat nykyisen Macaon kohdalle hökkeleitä väittäen, että heidän oli rantauduttava lastin kuivattamiseksi. Vuonna 1557 portugalilaiset rakensivat paikalle pysyviä rakennuksia, ja niin ensimmäinen länsimainen siirtokunta Kiinassa oli saanut alkunsa.[10] Täytä varmuutta siitä, miksi kiinalaiset sallivat siirtokunnan perustamisen ei ole. Pientä aluetta pidettiin ehkä muuten merkityksettömänä ja portugalilaisten kanssa haluttiin käydä kauppaa ja heiltä toivottiin apua paikallisia merirosvoja vastaan. Portugalilaiset antoivat alun perin siirtokunnalleen nimen Provacão do Nome de Deos na China eli vapaasti käännettynä ”siirtokunta Kiinassa Jumalan nimeen”. Sittemmin nimeksi vakiintui Macao, jonka alkuperästä on kaksi teoriaa. Toisen mukaan se viittaa Macaolla sijainneeseen temppeliin nimeltä Ma Kwok ja toisen kantoninkiinalaiseen termiin Ama-ngao, joka tarkoittaa Ma-jumalattaren lahtea.[11]

Macaosta tuli tärkeä portugalilaisten kauppiaiden tukikohta Itä-Aasiassa. Kauppiaiden ohella sitä pitivät tukikohtanaan jesuiitat. Siirtokunta toimi Portugalin Intiassa sijainneen Goan siirtokunnan viranomaisten alaisuudessa. Muut eurooppalaiset siirtomaavallat kilpailivat alueella kaupasta Portugalin kanssa. Hollannin Itä-Intian kauppakomppania hyökkäsikin useasti Macaoon, mutta Portugali säilytti asemansa alueella. Macaon arvoa kaupan keskuksena nostatti entisestään ulkomaalaisten karkottaminen Japanista vuonna 1635. Se alkoi menettää asemaansa, kun Kiina avasi omia satamiaan ulkomaankaupalle ensimmäisen oopiumisodan seurauksena vuonna 1842. Suuri osa kaupasta siirtyi tällöin muihin kaupunkeihin, kuten Hongkongiin ja Shanghaihin. Vuonna 1845 Macaon silloinen kuvernööri João Ferreira do Amaral lakkautti Portugalin pitkään Kiinalle vuokrana Macaosta maksaman 500 hopeataelin maksamisen ja karkotti kiinalaiset tullivirkailijat siirtokunnasta. Vuonna 1887 Kiinan ja Portugalin välillä solmittiin sopimus, jolla Kiina tunnusti Portugalin suvereniteetin Macaolla.[11] Ennen sopimusta alue oli virallisesti Kiinan ja Portugalin yhteishallintoalue ja sen jälkeen siitä tuli Portugalin siirtomaa.[12]

Macaota videolla vuodelta 1937.

Japani ei miehittänyt Macaota toisen maailmansodan aikana, ja alue oli liittoutuneiden vakoilun tärkeä tukikohta. Japanin päätökseen olla miehittämättä aluetta vaikuttivat Portugalin liittolaismaa Brasilian suuri japanilaistaustainen väestönosa, joita olisi voitu käyttää panttivankeina. Toisen maailmansodan ja Kiinan sisällissodan jälkeen paikalliset jakaantuivat Taiwanin Kiinan tasavaltaa ja manteretta hallinneen kansantasavallan kannattajiin. Kulttuurivallankumouksen aikana 3. joulukuuta 1966 kommunistien tukijat järjestivät mellakoita, jotka lamauttivat alueen talouden. Portugalilaiset karkottivat tilanteen rauhoittamiseksi tuhansia kansallismielisiä ja ottivat kommunisteja aluehallintoon. 1970-luvusta lähtien Macao hyötyi huomattavasti Hongkongin taloudellisesta kasvusta. Hongkong kielsi kasinot, mikä teki Macaosta uhkapelien keskuksen. Hongkongilaiset siirsivät myös tuotantoa halvemman työvoiman Macaolle, mikä johti taas puolestaan tuhansiin laittomiin siirtolaisiin mantereelta.[12]

Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1974 maassa nousivat valtaan sosialistit, jotka olivat valmiita palauttamaan alueen Kiinalle. Kulttuurivallankumouksen pyörteissä oleva Kiina ei kuitenkaan ollut valmis liitokseen, jonka pelättiin johtavan epäjärjestykseen ja uhkaavan näin lopullista tavoitetta liittää myös Hongkong ja Taiwan Kiinaan. Kiina pyysikin Portugalia pitämään yllä vallinnutta tilannetta. Macaolla toteutettiin joitakin poliittisia uudistuksia, kuten kuvernöörin neuvoa-antavan komitean muodostaminen ja vaaliuudistus, jonka myötä paikalliset pääsivät ensi kertaa äänestämään lakia säätävän kokouksen jäsenistä. Uudistusten myötä kommunistien kannattajat saivat entistä enemmän valtaa, mikä teki myös myöhemmän vallan siirron sujuvammaksi.[12]

Vallanvaihdos päätettiin toteuttaa vuonna 1999. 20. joulukuuta Macaosta tuli Hongkongin ohella toinen Kiinan kahdesta erityishallintoalueesta. Yksi maa, kaksi järjestelmää -politiikka mahdollisti kapitalismin harjoittamisen ja takasi alueille huomattavan sisäpoliittisen autonomian. Huomattava muutos oli myös vuonna 2002 toteutettu uhkapelaamisen vapauttaminen. Aiemmin alaa oli hallinnut hongkongilaisen liikemiehen Stanley Hon hallinnoima Sociedade de Turismo e Diversões de Macau, mutta nyt alalle pääsivät myös muut yrittäjät. Kiina löyhensi vuonna 2003 myös Kiinasta matkaavien turistien säännöksiä, mikä toi suuria investointeja ja turisteja Macaolle. Taloudellinen kasvu on taas johtanut lisääntyneeseen siirtolaisuuteen.[12] Uudistusten vaatiminen on Macaolla ollut sen naapuria Hongkongia vähäisempää. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2014 aktivistit järjestivät epävirallisen mielipidemittauksen demokratian lisäämisestä. Turvallisuusjoukot häiritsivät äänestystä, mutta noin 89 % yhteensä 9 000 äänestäjästä äänesti yleisen äänioikeuden puolesta.[13]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macao on Hongkongin tavoin Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää” eli autonominen alue, jonka turvallisuus- ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta.[5]

Erityishallintoalueen johtaja on Fernando Chui. Hänet valittiin Edmund Hon seuraajaksi 2009 ja toiselle viisivuotiskaudelle 2014. Valinnan tekee Kiinan keskusjohdon nimittänä 300-jäseninen komitea.[1] Johtaja nimittää hallintoneuvoston 7-11 jäsentä. Lainsäädännöstä vastaa 33-jäseninen lainsäädäntöneuvosto, jonka jäsenistä 14 valitaan yleisillä vaaleilla, 12 erilaisten ryhmien edustajina ja 7 suoraan johtajan nimityksellä.[5]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Nam Van -järveltä Macaon keskustaan.

Vuonna 2017 Macaon bruttokansantuote oli 404,2 miljoonaa patacaa ja asukasta kohden 622,803 patacaa. Vuonna 2017 vaihtokurssi USD/MOP oli 8,026 patacaa dollaria kohden. Alueen taloutta hallitsee uhkapelisektori, joka tuotti vuonna 2016 47 prosenttia sen koko bruttokansantuotteesta.[14] Uhkapelien tuotoissa Macao ohitti esimerkiksi Las Vegasin jo vuonna 2006, ja jotkin asiantuntijat ovat varoittaneet sen olevan liian riippuvainen yhdestä tulonlähteestä. Uhkapelien tuottoihin ovat vaikuttaneett esimerkiksi korruption vastaiset toimet mantereelta, joita pidettiin syynä Macaon tulojen vähenemiseen ensi kertaa 12 vuoteen vuonna 2014.[13] Macao pyrkiikin kasvattamaan muiden talouden osa-alueiden osuutta kokonaistuotoista. Viisivuotissuunnitelma 2016–2020 on keskittynyt talouden monimuotoistamiseen. Uhkapelisektori on kuitenkin edelleen taloutta ajava tekijä, mistä hyötyvät myös muut palvelut, kuten hotellit.[14]

Turismin kehittäminen on yksi viisivuotissuunnitelman aloista, ja Macaosta pyritään tekemään ”maailmanluokan matkailukohde”. Vuonna 2017 Macaolla vieraili 32,6 miljoonaa turistia. Erityishallintoalueena Macao muodostaa oman tullialueensa, ja sillä on suhteellisen pieni veroaste. Alueen suurimmat kauppakumppanit ovat manner-Kiina, Hongkong ja Taiwan.[14]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaon väkiluku vuoden 2016 lopussa oli arviolta 644 900, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.[6] Vuonna 2016 Macaon asukkaista 88,4 % oli Kiinan kansalaisia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat filippiiniläiset (4,6 %), vietnamilaiset (2,4 %) ja portugalilaiset (1,4 %). 40,7 % paikallisista oli syntynyt Macaolla ja 43,6 % Kiinan mannermaalla. Kiinan mannermaalla syntyneistä 73,3 % oli syntynyt Guangdongissa ja 13,5 % Fujianissa.[15] Kiinalaista ja portugalilaista sekoittunutta alkuperää olevaa väestönosaa kutsutaan joskus macaolaisiksi.[16] Macaolaisuutta ei ole määritelty tarkasti ja eri arvioiden mukaan he muodostavat noin 1–3 % Macaon väestöstä.[17]

Macaon viralliset kielet ovat kiina ja portugali. Julkiset tiedonannot, hallintoon liittyvät verkkosivut ja muut vastaavat tiedot tai julkaisut pyritään tarjoamaan molemmilla kielillä. Historiallisesti alueen kiinalaisten suuri valtaosa ei puhunut portugalia, vaan se oli yksinomaan Portugalin siirtomaahallinnon kieli.[18] Yli 80 % paikallisista puhuu äidinkielenään kantoninkiinaa ja suurin osa osaa myös mandariinikiinaa. Vähemmän puhuttuja kieliä ovat myös hakka- ja min-kiina.[19] Aikanaan Macaolla puhuttiin Macaon patuáa, joka oli kiinasta, portugalista ja malaijista muodostunut kreolikieli. Nykyisin patuá on kuitenkin käytännössä kadonnut käytöstä.[17]

Macaolla harjoitettuja uskontoja ovat buddhalaisuus, taolaisuus, kungfutselaisuus sekä kristityistä kirkoista katolilainen kirkko ja eri protestanttiset kirkot. Katolilaisuus on peräisin Portugalin siirtomaa-ajoilta ja vuoden 2016 lopussa Macaolla oli 14 797 alueella vakituisesti asuvaa katolilaista ja väliaikaisesti alueella olevat mukaan laskettuna heitä oli 30 617. Pienempiä ryhmiä ovat lisäksi muslimit ja bahai-uskoiset.[20]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macaolainen kulttuuri on omaleimainen sekoitus portugalilaisia ja kiinalaisia perinteitä ja modernia kaupunkikulttuuria. Macaon epävirallisina tunnusmerkkeinä voidaan pitää kasinorakennusta ja portugalilaisten rakennuttamaa Pyhän Paavalin katedraalia.[21]

Myös Macaolainen keittiö on saanut vaikutteita portugalilaisesta ja kiinalaisesta keittiöstä. Macaolaisessa keittiössä käytetään kiinalaisia, eteläaasialaisia ja portugalilaisia raaka-aineita. Aasialaisia vaikutteita ovat esimerkiksi soijakastike, kurkuma ja tamarindi. Portugalista ovat lähtöisin puolestaan esimerkiksi sipuli, valkosipuli ja pippuri. Joitakin paikallisia ruokalajeja ovat esimerkiksi macaolainen kana, porco bafassa ja tacho.[22]

Macaon historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2005.[23] Macaon suurin vuosittainen juhlapäivä on kiinalainen uusi vuosi, jota juhlistetaan paraatein ja ilotulituksin.[24]

Macaon Grand Prix on Guia Circuitin radalla vuodesta 1954 järjestetty moottoriurheilukilpailutapahtuma, jonka osana on Formula 3 -kilpailu.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Macau territory profile BBC News. BBC. Viitattu 31.5.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Macau CIA World Factbook. Viitattu 17.12.2022.
  3. ↑ Uusi kieliopas, Itkonen & Maamies, Tammi 2001
  4. ↑ Michael I. Levy: The Geography of China – Sacred and Historic Places, s. 499-509. Britannica Educational Publishing, 2011. ISBN 978-1-61530-182-9 (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f Macau Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Geography, Environment and Population (pdf) Macao Yearbook 2017. Government Information Bureau of the MSAR. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  7. ↑ 澳門地理位置 / 堂區分佈 Macaon kartta- ja kiinteistövirasto. Viitattu 10. helmikuuta 2022. (kiinaksi)
  8. ↑ sihvonen 2006, s. 19–21
  9. ↑ A Brief History (Arkistoitu – Internet Archive) Macau Portal 2004
  10. ↑ What Now, Macau (Arkistoitu – Internet Archive) Adventure guide
  11. ↑ a b Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 1366-1367. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7 (englanniksi)
  12. ↑ a b c d David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 540–542. (Osa 2: F–M) Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9 (englanniksi)
  13. ↑ a b Macau profile BBC News. BBC. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  14. ↑ a b c Macau Special Administrative Region: Market Profile Hong Kong Trade Development Counci. Viitattu 31.5.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Macao at a Glance (pdf) Macao Yearbook 2017. Government Information Bureau of the MSAR. Viitattu 10.1.2018. (englanniksi)
  16. ↑ Olson, James Stuart: An ethnohistorical dictionary of China, s. 215–217. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)
  17. ↑ a b Katherine Tanko: Macau Struggles to Keep Its Identity The New York Times. Viitattu 10.1.2018. (englanniksi)
  18. ↑ Leong Sok Man: On the Official Languages of the Macao SAR: from the SFG Discourse Analysis Perspective (pdf) One Country, Two Systems Vol. III. Macao Polytechnic Institute. Viitattu 10.1.2018. (englanniksi)
  19. ↑ Macau: Mandarin spoken more widely while language diversity remains gbtimes.com. Arkistoitu 10.1.2018. Viitattu 10.1.2018. (englanniksi)
  20. ↑ Religion and Customs (pdf) Macao Yearbook 2017. Government Information Bureau of the MSAR. Viitattu 13.12.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Culture of Macau Countries and their Cultures. Viitattu 7.10.2018.
  22. ↑ Matthew Keegan: Macau's rare fusion cuisine BBC Travel. BBC. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Historic Centre of Macao Unesco. Viitattu 7.10.2018.
  24. ↑ Lunar New Year Public Holidays Asia. Viitattu 7.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Macao.
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Macao

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Macao&oldid=22835751”